METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 24/2009, 8.6.2009

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2008

Ensiharvennusten ala ennätykselliset 256 000 hehtaaria vuonna 2008

Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 291 miljoonaa euroa vuonna 2008. Metsänviljelyn ja taimikonhoidon työmäärät kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Kunnostusojitusala putosi 61 000 hehtaariin, mutta metsänlannoitusala kasvoi 51 000 hehtaariin.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden määrät

Vuoden 2008 metsänuudistamisen kokonaisala, 150 000 hehtaaria, oli lähellä viiden edellisen vuoden keskiarvoa. Edeltävien vuosien laajat avohakkuut nostivat metsänviljelyalan 128 000 hehtaariin. Toisaalta uudistushakkuiden väheneminen pudotti luontaisen uudistamisen alan 21 000 hehtaariin, mikä oli vuodesta 1965 alkaneen aikasarjan pienin määrä. Kylvöalasta 24 000 hehtaaria kylvettiin koneellisesti ja 8 000 hehtaaria käsin. Kylvöihin käytettiin 10 000 kilogrammaa valtaosin männyn siementä. Koko maan istutusalasta (96 000 ha) melkein kolme neljäsosaa istutettiin kuusella. Kuusen osuus istutuksista oli korkein Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueella (91 %) ja alhaisin Lapissa (26 %). Koko metsänviljelyalasta kuusen osuus oli koko maassa vähän yli puolet.

Uudistusalojen muokkaus pysyi edellisvuoden korkealla tasolla. Maata muokattiin metsänviljelyä varten kaikkiaan 135 000 hehtaarilla. Työmenetelmistä mätästyksen suosio jatkui: koko muokkausalasta puolet mätästettiin, lähes kolmannes äestettiin ja alle viidennes laikutettiin.

Pääasiassa raivaussahalla tehtäviä töitä tehtiin 374 000 hehtaarilla. Tästä alasta reilulla kahdella kolmasosalla (256 000 ha) hoidettiin taimikoita ja kunnostettiin nuoria metsiä. Uudistusalojen raivauksia tehtiin vielä enemmän (63 000 ha) kuin kasvatushakkuiden ennakkoraivauksia (54 000 ha). Yksityismetsissä taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen kokonaisala kasvoi 187 000 hehtaariin, mikä oli kymmenyksen enemmän kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo. Taimikonhoidon osuus koko alasta oli 58 prosenttia, ja alueittain osuus vaihteli Pohjois-Karjalan 73 prosentista Etelä-Pohjanmaan 45 prosenttiin. Yhtiöillä ja Metsähallituksella yhteensä taimikonhoidon osuus oli 82 prosenttia 69 000 hehtaarin kokonaisalasta. Tällä hetkellä vain yhtiöiltä saadaan luotettavaa tietoa taimikoiden varhaishoidon määristä. Noin neljännes taimikonhoidon alasta oli yhtiöillä taimikoiden varhaishoitoa.

Metsänlannoitusala kasvoi kalustopulasta huolimatta. Yhtiöiden ja Metsähallituksen edellisvuodesta kolminkertaistuneet kasvatuslannoitukset nostivat lannoitusalan 51 000 hehtaariin. Terveyslannoituksia on tehty pääasiassa yksityismetsissä. Sielläkin niiden ala jäi vuonna 2008 alle 7 000 hehtaariin eli puolittui viiden edeltävän vuoden keskiarvosta. Kunnostusojitusala väheni 61 000 hehtaariin. Ala on ollut tätä pienempi viimeksi 1980-luvulla, jolloin tehtiin vielä uudisojituksia. Metsäteitä rakennettiin ja perusparannettiin yhteensä 4 400 kilometriä.

Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 asetettiin juurikäävän torjunta-alan tavoitteeksi 65 000 hehtaaria vuodessa. Yksityismetsänomistajille korvataan Kestävän metsätalouden rahoituslain (ns. Kemera-laki) perusteella kantokäsittelystä aiheutuneet kulut. Osaan kannonnostoista oli myös mahdollista saada tukea vuonna 2008. Näihin maksatuksiin perustuvat pinta-alat esitetään ensimmäistä kertaa tässä tiedotteessa. Yhtiöiltä ja Metsähallituksilta esitetään vastaavat tiedot torjunnasta omissa metsissään, joissa kannonnostoaloja lienee tulkittu Kemera-lakia väljemmin torjunnaksi. Vuoden 2008 kantokäsittelyn kokonaisala oli 62 000 hehtaaria, mikä oli paljon suurempi kuin edellisen vuoden 38 000 hehtaaria (juurikäävän torjunta-ala), vaikka varsinkin uudistushakkuualat olivat vuonna 2008 reilun kolmanneksen edellisvuotta pienemmät. Tämä selittyy sillä, että iso osa tukimaksatuksista ja siten myös pinta-alatiedoista siirtyi vuodelta 2007 seuraavalle vuodelle.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset

Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 291 miljoonaa euroa vuonna 2008. Nimellisesti kustannukset nousivat 24 miljoonaa euroa (+9 %) edellisvuodesta. Reaalisesti kustannusten nousu jäi 8 miljoonaan euroon (+3 %). Aikaisempiin vuosiin verrattuna kasvatushakkuiden ennakkoraivaukset ovat lisääntyneet. Metsänomistajat käyttivät ennakkoraivauksiin yhteensä 13 miljoonaa euroa. Tämä kustannus ei kuitenkaan ole metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannuksissa mukana.

Yksityismetsissä metsänhoito- ja metsänparannustöihin kului 203 miljoonaa euroa, josta valtion tukea ja lainaa oli 59 miljoonaa euroa (29 % kokonaiskustannuksista). Kun mukaan luetaan kasvatushakkuiden ennakkoraivaukset, nousevat kustannukset 216 miljoonaan euroon. Pääasiassa raivaussahalla tehtäviin töihin käytettiin kaikkiaan 81 miljoonaa euroa. Tästä summasta taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus nielaisivat 65 miljoonaa euroa, josta valtion tukea oli 27 miljoonaa euroa (41 %). Metsiä uudistettiin 83 miljoonalla eurolla, josta yli puolet (47 milj. €) kului taimien istutuksissa ja neljännes (24 milj. €) maanmuokkauksissa. Kahdeksan miljoonan valtion tuki kattoi uudistamiskustannuksista kymmenyksen.

Metsäteollisuusyhtiöt ja Metsähallitus käyttivät metsissään metsänhoito- ja metsänparannustöihin yhteensä 88 miljoonaa euroa. Summasta kolmannes kului raivaussahatöihin (31 milj. €), neljänneksellä (25 milj. €) tehtiin maanmuokkausta sekä metsänviljelytöitä ja toisella neljänneksellä (24 milj.) rakennettiin ja kunnostettiin teitä. Loppurahoituksesta pääosalla, 9 miljoonalla eurolla, lannoitettiin metsiä.

Hakkuupinta-alat

Hakkuiden kokonaisala, 673 000 hehtaaria, pieneni edellisvuodesta vain 2 prosenttia, vaikka markkinahakkuista kertynyt puumäärä aleni 11 prosentilla 51 miljoonaan kuutiometriin (ks. Metsätilastotiedote 14/2009 ”Hakkuut ja puuston poistuma metsäkeskuksittain 2008”). Hakkuiden pinta-alan vähäistä muutosta selittävät hakkuutavoissa tapahtuneet muutokset. Uudistushakkuiden kokonaisala pieneni 129 000 hehtaariin. Yksityismetsissä uudistushakkuualat lähes puolittuivat edellisvuodesta, sitä vastoin yhtiöiden ja Metsähallituksen metsissä yhteensä uudistushakkuualat pysyivät ennallaan. Vuonna 2008 avohakkuita tehtiin vain 108 000 hehtaarin alalla. Viimeksi avohakkuualat ovat olleet tätä suuruusluokkaa 1980-luvun lopulla. Kasvatushakkuiden alat kasvoivat kymmenyksellä 533 000 hehtaarin. Yhtiöt ja Metsähallitus kasvattivat ensiharvennusten alaa neljänneksellä ja muiden harvennusten alaa yli kolmanneksella. Yksityismetsissä sen sijaan vain ensiharvennusten ala kasvoi neljänneksen 200 000 hehtaariin. Ensiharvennusten kokonaisala, 256 000 hehtaaria, ylitti alueellisten metsäohjelmien yhteenlasketun koko maan tavoitealan 248 000 hehtaaria.

Taulukko

Kuvat


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: metsatilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte