METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 38/2009, 1.10.2009

Metsä sijoituskohteena 1983-2008

Toimittajat: Esa Uotila ja Antrei Lausti

Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna 2008

Kantohintojen lasku painoi puuntuotannon reaalisen sijoitustuoton 12 prosenttia negatiiviseksi vuonna 2008. Kantohintojen muutos on merkittävin sijoitustuoton vuosittaisen vaihtelun syy ja havutukkipuut tärkein hakkuutulojen lähde. Sahatavaran kysynnän hiipumisen ja hintojen laskun takia havutukkien kantohinnat laskivat vuodessa 20 prosenttia ja tukkipuun hakkuut vähenivät selvästi. Tämän seurauksena hakkuutulojen osuus tuotosta laski ja hakkuusäästöjen nousi.

Vuonna 2008 puuntuotannon reaalituotosta 4,6 prosenttiyksikköä saatiin puunmyyntituloina ja puuston kasvuna realisoituvista tuoton osatekijöistä (kuva 1). Puunmyyntitulojen, puuntuotannon kustannusten ja puuston tasearvon muutoksen perusteella laskettu tuotto on noussut 2000-luvulla trendinomaisesti 1990-luvun alun 3 prosentista lähes 4 prosenttiin, mikä pääosin selittyy puuston kasvun lisääntymisellä.

Etenkin tukkipuun hiipunut kysyntä ja kantohintojen lasku pudotti yksityismetsien hakkuut runsaasta 46 miljoonasta kuutiometristä alle 41 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2008. Puunmyyntituloista saatu tuotto laski 4,4 prosentista 3,7 prosenttiin, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä alle 10 edellisen vuoden keskiarvon. Tukkipuun hakkuiden vähenemisen takia hakatun puuston arvo oli selvästi pienempi kuin puuston kasvun arvo. Tämän vuoksi pystypuuston tasearvon tuotto nousi 0,9 prosenttiin, mikä on selvästi yli 10 edellisen vuoden keskiarvon (0,05 %) (kuva 1).

Kantohintojen muutos vaikuttaa suoraan laskelmissa metsäomaisuuden arvona käytettävään hakkuuarvoon. Pystypuuston määrä on noin 30-kertainen hakkuiden ja nettokasvun yhteismäärään verrattuna, joten kantohintojen muutokset ovat tärkein puuntuotannon laskennallisen sijoitustuoton vuosittaisen vaihtelun osatekijä (kuva 2). Vuoden 2008 havutukin reaaliset joulukuun kantohinnat olivat laskeneet 20 prosenttia vuoden takaisista ja muillakin puutavaralajeilla pudotusta oli 5–10 prosenttia. Reaalisesti kantohintojen alenemisen vaikutus tuottoon oli –16 prosenttia ja puuntuotannon kokonaistuotto laski –12 prosenttiin.

Vuonna 2008 puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli kantohintojen laskun takia selvästi alle pitkien ajanjaksojen keskiarvojen (kuva 3). Vuosia 1972–1982 luonnehtii nimelliskantohintojen muutoksen suuri merkitys sijoitustuottoon ja korkea infl aatio. Lamaan päättyneellä jaksolla 1983–1992 puuntuotannon kannattavuus oli huono ja nimellistuotto jäi alle keskimääräisen infl aatiotason. Laman pohjalta alkavaa ja pääosin metsäverotuksen siirtymäkauteen osuvaa jaksoa (1993–2007) leimaa matala infl aatio ja puuntuotannon kohtalaisen hyvä 6 prosentin reaalituotto. Koko ajanjaksolla 1972–2008 puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 8 prosenttia vuodessa, mutta inflaatio vei tuotosta kaksi kolmasosaa ja reaalituotto jäi 2,5 prosenttiin.

Vuonna 2008 puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto putosi negatiiviseksi (–9 %). Osakemarkkinoilla pudotus oli vielä huomattavasti jyrkempää, sillä osakkeiden tuottoindeksi putosi 72 prosenttia miinukselle. Vertailussa mukana olleista sijoitusluokista valtion obligaatioiden ja asuntojen tuotot pysyivät positiivisina. Elinkustannusindeksillä laskettu inflaatio vuonna 2008 oli 3,4 prosenttia.

Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina 1972–2008 keskimäärin 13 prosenttia (taulukko 2). Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen, mutta etenkin osakesijoittamisen riskit ovat nousseet. Kun tuottomittarina käytetään Sharpen lukua ja riskittömänä tuottona Suomen valtion 10 vuoden obligaatioiden tuottoa vuoden lopussa, vaihtelevat Sharpen luvut eri sijoituslajien ja ajanjaksojen sisällä –0,3 ja +0,6 välillä. Puuntuotannossa Sharpen luvun vaihteluväli on –3 – +0,3. Sijoittajan näkökulmasta katsottuna parempia sijoituskohteita ovat ne, joiden Sharpen luku on korkeampi.

Rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen on puuntuotannon kumulatiivinen tuottoindeksi noussut 115 prosenttia eli ajanjaksolla omaisuuden arvonmuutokseen ja siitä saatuihin nettotuloihin perustuva tuottojen arvo oli 2,15-kertainen alkupääomaan verrattuna (kuva 4). Tarkastelujaksolla puuntuotannon sijoitustuotto oli kaksi viidesosaa keskimääräisestä pörssiosakkeiden ja kolme viidesosaa asuntosijoittamisen tuotosta.

Kuvat 1 ja 2

Kuvat 3 ja 4


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: metsatilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte