METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 30/2008, 21.8.2008

Metsä sijoituskohteena 1983-2007

Toimittaja: Esa Uotila

Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 2007

Vuonna 2007 puuntuotannon reaalituotosta 4,6 prosenttiyksikköä saatiin puunmyyntituloina ja kasvavana puustona realisoituvista tuoton osatekijöistä (kuva 1). 2000-luvulla puunmyyntitulojen, kustannusten ja puuston tasearvon muutoksen perusteella laskettu tuotto on noussut trendinomaisesti 1990-luvun alun 3 prosentista 4 prosenttiin, mikä pääosin selittyy puuston kasvuprosentin nousulla.

Vuonna 2006 alkanut kantohintojen nousu sai puukaupan ja hakkuut vauhtiin vuonna 2007. Yksityismetsien hakkuut nousivat vajaasta 40 miljoonasta kuutiometristä lähes 47 miljoonaan kuutiometriin. Kantohintojen nousu ja lisääntyneet hakkuut nostivat puunmyyntituloihin perustuvan osan puuntuotannon sijoitustuotosta 3,3:sta 4,4 prosenttiin. Lisääntyneistä hakkuista huolimatta hakatun puuston arvo oli pienempi kuin puuston kasvun arvo, joten pystypuuston tasearvon tuoma tuotto pysyi hiukan positiivisena (0,2 %) (kuva 1).

Kantohintojen muutos vaikuttaa laskelmissa metsäomaisuuden arvona käytettävään hakkuuarvoon. Pystypuuston määrä on noin 30-kertainen hakkuiden ja nettokasvun yhteismäärään verrattuna, joten kantohintojen muutokset vaikuttavat keskeisesti koko puuntuotannon laskennalliseen sijoitustuottoon (kuva 2). Vuonna 2007 joulukuun kantohinnat olivat nousseet 8–18 prosenttia edellisvuoden joulukuuhun verrattuna, mikä nosti puuntuotannon sijoitustuoton jo toisena vuonna poikkeuksellisen korkeaksi. Reaalisesti tuotto nousi lähes 15 prosenttiin. Kantohintojen nousun osuus tuotosta oli yli 10 prosenttiyksikköä.

Vuosina 1972–2006 puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 8,5 prosenttia vuodessa, mutta inflaatio vei tuotosta lähes kaksi kolmasosaa. Kausi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Vuosia 1972–1982 kuvaa nimelliskantohintojen muutoksen suuri osuus kokonaistuotosta ja korkea inflaatio (kuva 3). Lamaan päättyvällä jaksolla 1983–1992 puuntuotannon kannattavuus oli huono ja nimellistuotto jäi alle keskimääräisen inflaatiotason. Laman pohjalta alkavaa ja pääosin metsäverotuksen siirtymäkauteen osuvaa jaksoa (1993–2006) kuvaa matala inflaatio ja puuntuotannon kohtalaisen hyvä 7 prosentin reaalituotto. Lisäksi siirtymäkaudelle oli tunnusomaista se, että runsaiden päätehakkuiden takia puunmyyntituloista saatu tuotto oli korkea. Vastaavasti puuston tasearvon tuotto oli nolla. Tasearvo nousi jakson alussa ja lopussa, mutta jakson keskivaiheilla se aleni usean vuoden ajan (kuva 1). Vuonna 2007 puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli kantohintojen nousun takia poikkeuksellisen korkea verrattuna vuosien 1972–2006 keskiarvoon (kuva 3).

Vuonna 2007 puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto (17 %) oli 5 prosenttiyksikköä alempi kuin osakemarkkinoilta keskimäärin saatu tuotto, mutta selvästi parempi kuin asunnoista tai metsäteollisuusosakkeista keskimäärin saatu tuotto. Elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio oli 2,6 prosenttia (taulukko 1).

Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina 1972–2007 keskimäärin 13 prosenttia. Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen, mutta etenkin osakesijoittamisen riskit ovat nousseet. Kun tuottomittarina käytetään Sharpen lukua ja riskittömänä tuottona Suomen Pankin peruskorkoa vuoden lopussa, vaihtelevat Sharpen luvut eri sijoituslajien ja ajanjaksojen sisällä -0,3 ja 0,6 välillä. Puuntuotannon vaihteluväli oli 0,1–0,2. Sijoittajan näkökulmasta katsottuna parempia sijoituskohteita ovat ne, joiden Sharpen luku on korkea (taulukko 2).

Vuosina 1986–2007 oli puuntuotannon kumulatiivinen tuottoindeksi noussut 132:een. Tällä ajanjaksolla omaisuuden arvonmuutokseen ja siitä saatuihin nettotuloihin perustuva tuottojen arvo oli siten 2,3-kertainen alkupääomaan verrattuna (kuva 4). Tarkastelujaksolla puuntuotannon sijoitustuotto on ollut runsas kolmasosa keskimääräisestä pörssiosakkeiden ja runsaat kaksi kolmasosaa asuntosijoittamisen tuotosta.

Kuvat 1 ja 2

Kuvat 3 ja 4


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: metsatilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte