METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 21/2008, 5.6.2008

Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2007

Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 266 miljoonaa euroa vuonna 2007

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritteet kasvoivat vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna kunnostusojitusta lukuun ottamatta. Hakkuupinta-ala nousi ennätykselliseen 690 000 hehtaariin.

Metsänhoito- ja perusparannustöiden määrät

Metsänuudistamisala nousi edellisvuodesta 8 000 hehtaaria 154 000 hehtaariin. Kasvusta vastasivat yksityiset metsänomistajat ja metsäteollisuus puoliksi. Yksityismetsissä lisättiin siemen- ja suojuspuuhakkuita kolmanneksella. Kaikkiaan luontaisen uudistamisen ala ylsi 30 000 ja metsänviljelyn ala 124 000 hehtaariin. Yksityismetsissä kylvämällä uudistettu ala pieneni vähän, mutta kylvöjen kaksinkertaistuminen teollisuuden omistamissa metsissä nosti kokonaiskylvöalan 33 000 hehtaariin. Istutusala kasvoi kolme prosenttia 91 000 hehtaariin. Suhteellisesti eniten lisääntyi kuusen istutus teollisuuden omiin metsiin. Kuusen osuus oli 70 ja männyn 26 prosenttia koko istutusalasta.

Avohakkuupinta-alojen kasvu 145 000 hehtaariin vuonna 2006 lisäsi maanmuokkausta teollisuuden ja valtion metsissä vuonna 2007. Yksityismetsissä suoritteet pysyivät entisellä tasolla. Maanmuokkauslajeista mätästyksen osuus nousi edelleen: yli 40 prosenttia 130 000 hehtaarin muokkausalasta mätästettiin, kolmannes äestettiin ja viidennes laikutettiin. Ns. Kemera-rahoituksen ulkopuolelle ensi vuonna jäävien pellonmetsityksen ja pystykarsinnan suoritteet lisääntyivät yli kolmanneksen.

Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen kokonaisala oli 248 000 hehtaaria. Edellisvuodesta ala lisääntyi 31 000 hehtaarilla ja siitä 80 prosenttia aiheutui lisääntyneistä raivausaloista metsäteollisuuden ja valtion metsissä. Erilaisista kampanjoista huolimatta kasvu jäi yksityismetsissä 8 000 hehtaariin. Muista raivaussahalla tehtävistä töistä uudistusalojen raivaus lisääntyi kymmenyksellä 69 000 hehtaariin ja kasvatushakkuiden ennakkoraivaus kolmanneksella 29 000 hehtaariin. Kasvatushakkuiden ennakkoraivaukset eivät vielä tilastoidu luotettavasti, joten ala on suuntaa-antava.

Metsäojia kunnostettiin vuonna 2007 yhteensä 17 000 kilometriä. Tästä yksityismetsien osuus oli 15 000 kilometriä kunnostettua ojaa 53 000 hehtaarin alalla (-14% edellisvuodesta). Kunnostusojituksen lisääntyminen kolmanneksella valtion metsissä tasasi kokonaisalan vähentymistä. Metsiä lannoitettiin 35 000 hehtaaria. Pinta-alan kasvu lähes 10 000 hehtaarilla oli seurausta metsäteollisuuden ja valtion metsien lisääntyneistä lannoituksista.

Kaikki metsänomistajaryhmät lisäsivät panostustaan metsäteiden perusparannukseen. Suhteellisesti suurin, lähes kaksinkertainen lisäys tapahtui valtion organisaatioiden metsissä. Teitä perusparannettiin kaikkiaan ennätykselliset 3 200 kilometriä. Uusia metsäteitäkin rakennettiin edellisvuotta enemmän, yhteensä 852 kilometriä.

Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset

Vuonna 2007 metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 266 miljoonaa euroa. Nimelliskustannuksina summa oli 31 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin (+13%), mutta tukkuhintaindeksillä defl atoituina reaalikustannuksina 21 miljoonaa euroa enemmän (+8%). Yksityiset metsänomistajat käyttivät metsänhoito- ja metsänparannustöihin 188 miljoonaa euroa, metsäteollisuuden ja valtion organisaatiot 34 ja 44 miljoonaa euroa. Kaikki metsänomistajaryhmät lisäsivät panostustaan noin 10 miljoonalla eurolla.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset jakaantuivat eri työkokonaisuuksiin edellisvuotiseen tapaan. Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus nielivät kokonaispanostuksesta eniten eli noin kolmanneksen (87 milj. €). Noin neljännes (62 milj. €) kului metsänviljelytöihin ja viidennes (49 milj. €) metsäteiden rakentamiseen, perusparannukseen ja kunnossapitoon. Valtion organisaatiot ovat kahtena viimeisenä vuonna panostaneet muita enemmän teiden perusparannukseen ja kunnossapitoon, kun ne ovat käyttäneet kokonaispanostuksestaan yli kolmanneksen teihin. Niiden metsäteihin uponnut summa, 15 miljoonaa euroa, oli jo puolet yksityisten metsäteiden kustannuksista.

Valtion tuista ja lainoista yksityismetsien puuntuotantoon (kaikkiaan 60 milj. €) käytettiin 53 miljoonaa euroa metsänhoito- ja metsänparannustöihin. Tuet kattoivat 27 prosenttia yksityismetsien kokonaiskustannuksista. Lähes puolet tuesta (24 milj. €) kohdistettiin taimikonhoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen, missä tuen osuus oli 40 prosenttia kustannuksista.

Hakkuupinta-alat

Hakkuiden kokonaispinta-ala nousi ennätykselliseen 690 000 hehtaariin (+11% edellisvuodesta). Avohakkuiden kokonaispinta kasvoi viidenneksellä 174 000 hehtaariin. Ensiharvennusten ala jatkoi kasvuaan 206 000 hehtaariin, ja 80 prosenttia alasta oli yksityismetsissä. Yksityismetsien hakkuuala oli metsänkäyttöilmoitusten perusteella 551 000 hehtaaria, josta kahdelle kolmasosalle oli suunniteltu tehtävän kasvatushakkuita. Avohakkuiden pinta-ala yksityismetsissä lisääntyi 31 000 hehtaaria 140 000 hehtaariin. Jos kaikki suunnitellut hakkuut ovat toteutuneet, pitäisi metsänviljelyalojen kasvaa tulevaisuudessa huomattavasti. Kasvatushakkuualoilta arvioitiin kertyvän noin kolmannes ja uudistushakkuista noin kaksi kolmasosaa yksityismetsien hakkuumääristä. Markkinahakkuutilaston mukaan vuonna 2007 yksityismetsistä hakattiin 46 miljoonan kuutiometriä puuta, ks. tarkemmin Metsätilastotiedote 09/2008 ”Hakkuut ja puuston poistuma metsäkeskuksittain 2007”.

Taulukko

Kuvat


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: metsatilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte