METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 864, 2.5.2007

Metsä sijoituskohteena 1983-2006

Toimittajat: Esa Uotila ja Antrei Lausti

Metsänomistamisen sijoitustuotto lähes 20 prosenttia vuonna 2006

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon sitoutuneen metsäomaisuuden tuotto osatekijöittäin vuosina 1983-2006. Lisäksi esitetään keskimääräisiä tuottotietoja vuodesta 1972 alkaen. Puuntuotannolla aikaan saatavaa metsäomaisuuden tuottoa ja riskiä verrataan osake-, asunto- ja obligaatiosijoittamiseen. Omaisuus on kaikissa sijoitusluokissa arvotettu vuoden lopun hinnoilla. Vuoden 2006 tulokset ovat pääosin ennakkotietoja.

Puuntuotannon reaalituotto on pysynyt 3-4 prosentissa vuosina 1983-2006, kun tuoton osatekijöistä (ks. laatuseloste) otetaan huomioon rahana ja puustona realisoituvat puuntuotannon tulot ja kustannukset sekä pystypuuston tasearvon muutos (kuva 1). Selvä ero alkujakson (1983-1992) ja metsäverotuksen siirtymäkauteen osuvan jakson (1993-2005) välillä oli se, että alkujaksolla pystypuuston tasearvo tuotti keskimäärin 1 prosentin vuodessa, kun metsäverotuksen siirtymäkaudella tasearvon tuotto jäi runsaiden tukkipuuvaltaisten päätehakkuiden takia vain hieman positiiviseksi. Samaan aikaan tulojen, kustannusten ja puuston tasearvon muutoksen yhteenlaskettu tuotto nousi kuitenkin trendinomaisesti 3 prosentista 4 prosenttiin.

Metsäverotuksen siirtymäkauden loppuminen vuonna 2005 loi vuoden 2006 puumarkkinoille epävarmuuden ja odottelun ilmapiirin. Alkuvuonna puukauppa kävi nihkeästi, mutta keväällä alkanut kantohintojen nousu piristi puukauppaa. Vuositasolla markkinahakkuut yksityismetsistä jäivät kuitenkin vaisun alkuvuoden ja loppuvuonna puunkorjuuta haitanneen lämpimän ja sateisen sään takia alle 40 miljoonaan kuutiometriin eli 10 prosenttia pienemmiksi kuin edellisvuonna. Kantohintojen nousu ei korvannut hakkuumäärien vähenemistä, vaan puunmyyntituloihin perustuva osa puuntuotannon sijoitustuotosta putosi 3,8:sta 3,2 prosenttiin. Hakatun puuston arvon jäädessä selvästi alle puuston kasvun arvon pystypuuston tasearvon tuoma tuotto nousi vajaasta 0,6:sta lähes 1 prosenttiin (kuva 1). Reaalinen sijoitustuotto ilman kantohinnan muutoksen vaikutusta oli 3,6 prosenttia eli lähellä 2000-luvun keskiarvoa.

Kantohintojen muutos vaikuttaa laskelmissa metsäomaisuuden arvona käytettävään hakkuuarvoon. Pystypuuston määrä on noin 30-kertainen hakkuiden ja nettokasvun yhteismäärään verrattuna, joten kantohintojen muutokset vaikuttavat keskeisesti koko puuntuotannon sijoitustuottoon (kuva 2). Kantohintojen muutoksen vaikutus tuottoon oli suuri 1990-luvun alun laman ja sitä seuranneen nousukauden aikana. Vuonna 2006 joulukuun kantohinnat olivat nousseet 7-22 prosenttia edellisvuoden joulukuuhun verrattuna, mikä nosti puuntuotannon sijoitustuoton poikkeuksellisen korkeaksi. Reaalisesti tuotto nousi lähes 17 prosenttiin eli samoihin lukemiin kuin lamasta noustessa vuonna 1995. Kantohintojen nousun osuus tuotosta oli 13 prosenttiyksikköä.

Vuosina 1972-2006 puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 8,5 prosenttia vuodessa, mutta inflaatio vei tuotosta lähes kaksi kolmasosaa. Kausi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Vuosia 1972-1982 kuvaa nimelliskantohintojen muutoksen suuri osuus kokonaistuotosta ja korkea inflaatio (kuva 3). Lamaan päättyvällä jaksolla 1983-1992 puuntuotannon kannattavuus oli huono ja nimellistuotto jäi alle keskimääräisen inflaatiotason. Laman pohjalta alkavaa ja metsäverotuksen siirtymäkauteen (1993-2005) osuvaa jaksoa kuvaa matala inflaatio ja puuntuotannon kohtalaisen hyvä 5 prosentin reaalituotto. Lisäksi siirtymäkaudelle oli tunnusomaista se, että runsaiden päätehakkuiden takia puuntuotannon nettotuloksesta saatu tuotto oli korkea, mutta vastaavasti puuston tasearvon muutoksesta ei syntynyt tuottoa. Vuonna 2006 puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli kantohintojen nousun takia poikkeuksellisen korkea verrattuna vuosien 1972-2005 keskiarvoon.

Vuonna 2006 puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto (19 %) oli samaa suuruusluokkaa kuin osakemarkkinoilta keskimäärin saatu tuotto (taulukko 1). Puuntuotannon tuotto ohitti kuuden vuoden tauon jälkeen asuntosijoitusten tuoton, joka sekin pysyi edelleen korkealla yli 10 prosentin tasolla. Elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio oli runsaat 2 prosenttia.

Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina 1972-2006 keskimäärin 13 prosenttia (taulukko 2). Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen, mutta etenkin osakesijoittamisen riskit ovat nousseet. Vuosina 1986-2006 oli puuntuotannon kumulatiivinen tuottoindeksi noussut 115:een, eli ajanjaksolla omaisuuden arvonmuutokseen ja siitä saatuihin nettotuloihin perustuva tuottojen arvo oli yli kaksinkertainen alkupääomaan verrattuna (kuva 4). Tarkastelujaksolla puuntuotannon tuotto on ollut runsas kolmasosa keskimääräisestä pörssiosakkeiden ja vajaat kaksi kolmasosaa asuntosijoittamisen tuotosta.

Kuvat 1 ja 2

Kuvat 3 ja 4


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: metsatilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte