METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 867, 10.5.2007

Puun energiakäyttö 2006

Toimittaja: Esa Ylitalo

Puupolttoaineiden käyttö kasvoi – metsähaketta kului 3,4 miljoonaa kuutiometriä

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa

Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät vuonna 2006 energiantuotantoon kiinteitä puupolttoaineita 14,8 miljoonaa kiintokuutiometriä (milj. m³) eli 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Puupolttoaineiden energiasisältö oli 28 terawattituntia (TWh), noin 7 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta.

Merkittävin kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota vuonna 2006 käytettiin 8,4 milj. m³ eli lähes 60 prosenttia kaikista puupolttoaineista (kuva 1). Erilaisten puupurujen, -lastujen ja -pölyjen käyttö oli 1,7 milj. m³ ja lähinnä saha- ja levyteollisuuden jätepuusta koostuvan puutähdehakkeen 1,0 milj. m³. Kierrätyspuuta poltettiin 0,7 milj. m³ ja puupellettejä ja -brikettejä noin 32 000 tonnia.

Puupolttoaineita käytettiin eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävin käyttäjä oli Kaakkois-Suomi, jossa poltettiin liki kolmannes kuoresta ja viidennes kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Suhteellisesti eniten puupolttoaineiden käyttö lisääntyi Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla ja väheni Etelärannikolla.

Metsähaketta käytettiin vuonna 2006 lämpö- ja voimalaitoksissa 3,1 milj. m³ eli 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrään sisältyvät myös lämpöyrittäjien huoltamien laitosten ja suurkiinteistöjen (vuonna 2006 noin 330 kpl) käyttämä hake. Merkittävintä metsähakkeen käyttö oli Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella. Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa ja väheni Pohjanmaalla.

Metsähakkeen energialaitoskäyttö on 2000-luvun aikana liki nelinkertaistunut (kuva 2). Vuosituhannen alkupuolen noin 30 prosentin vuosikasvu on kuitenkin parina viime vuotena puolittunut. Kansallisessa metsäohjelmassa on tavoitteeksi asetettu 5 milj. m³ vuotuinen käyttö vuoteen 2010 mennessä.

Hakkuutähteet ovat edelleen metsähakkeen merkittävin raaka-aine. Liki 60 prosenttia lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistetaan avohakkuualueilta kerättävistä oksista ja latvuksista. Eri raaka-aineista edellisvuoteen verrattuna kasvoivat voimakkaimmin lähinnä ensiharvennuksilta peräisin olevan karsimattoman pienpuun sekä kantojen ja juurakoiden käyttö. Metsähakkeesta tai sen raaka-aineesta oli ulkomaista alkuperää 3 prosenttia.

Metsähakkeen kokonaiskäyttö

Metsähaketta käytetään lämpö- ja voimalaitosten lisäksi pientalokiinteistöjen (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) lämmityksessä, joissa sitä kuluu vuosittain noin 0,4 milj. m³. Käyttötiedot perustuvat Metlan lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. Yhdessä energialaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2006 kaikkiaan 3,4 milj. m³:iin (kuva 2). Pientalokiinteistöt käyttävät polttopuuta vuosittain 6,1 milj. m³.

Puupolttoaineiden hinnat

Metsähake maksoi vuonna 2006 ilman arvonlisäveroa käyttöpaikalle tuotuna 9,40 euroa irtokuutiometri (€/i-m³). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 7,50 €/i-m³ ja puruista 6,10 €/i-m³. Hinnaltaan edullisinta oli kuori, 5,50 €/i-m³. Muille puupolttoainelajeille ei hintoja laskettu riittämättömän havaintomäärän vuoksi. Edellisvuoteen verrattuna eri puupolttoainelajeista kohosivat eniten purujen ja teollisuuden puutähdehakkeen hinnat.

Puupolttoaineiden hinta-aineisto oli laadultaan vaihtelevaa ja edusti vain osaa käytettyjen puupolttoaineiden määrästä, mistä johtuen esitettyjä yksikköhintoja voidaan pitää vain suuntaa antavina. Eniten hintatietoja saatiin puruista (hinta-aineiston kattavuus 59 prosenttia kokonaiskäytöstä), vähiten kuoresta (32 %).

Puuenergia 2006

Tilastokeskuksen Energiaennakon mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2006 oli 411 TWh (1 480 petajoulea) eli 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005. Kasvu johtui lauhdesähkön tuotannon lisääntymisestä, mitä siivitti sähkön korkea hinta tukkumarkkinoilla. Myös teollisuuden energiatarve lisääntyi, mikä mm. metsäteollisuudessa tapahtuneen työselkkauksen vuoksi oli edellisvuonna normaalia alemmalla tasolla. Eri polttoainelajeista kasvoivat voimakkaimmin kivihiilen ja turpeen käyttö.

Puuperäisten polttoaineiden käyttö kasvoi vuonna 2006 kaikkiaan 9 prosenttia. Erityisesti lisääntyi metsäteollisuuden jäteliemien käyttö. Tilastokeskuksen Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi, että vuonna 2006 nestemäisiä puupolttoaineita käytettiin noin 42 TWh ja kiinteitä noin 41 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 28 TWh ja pientalokiinteistöissä 13 TWh. Puupolttoaineet ovat toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen kattaen viidenneksen energian kokonaiskulutuksesta.

Puupelletit

Vuonna 2006 Suomessa tuotettiin puupellettejä 259 000 tonnia, noin kolmannes enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka puupellettien kotimainen kulutus lisääntyi edellisvuodesta liki 60 prosenttia, valtaosa pellettituotannosta (75 %) viedään edelleen ulkomaille.

Kuva 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2006 ja Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 2000–2006


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: metsatilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte