METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 813, 11.4.2006

Metsä sijoituskohteena 1983-2005

Toimittajat: Esa Uotila ja Antrei Lausti

Puuntuotannon keskimääräinen reaalituotto jäänyt 2000-luvulla yhteen prosenttiin

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon sitoutuneen metsäomaisuuden tuotto osatekijöittäin vuosina 1972-2005. Puuntuotannolla aikaan saatavaa metsäomaisuuden tuottoa ja riskiä verrataan osake-, asunto- ja obligaatiosijoittamiseen. Omaisuus on kaikissa sijoitusluokissa arvotettu vuoden lopun hinnoilla. Vuoden 2005 tiedot ovat ennakkotietoja.

Puuntuotannon reaalituotto on pysynyt 3-4 prosentissa vuosina 1983-2005, kun tuoton osatekijöistä otetaan huomioon rahana ja puustona realisoituvat puuntuotannon tulot ja kustannukset sekä pystypuuston määrän muutoksen arvo (kuva 1). Selvä ero alkujakson (1983-1992) ja metsäverotuksen siirtymäkauteen osuvan loppujakson (1993-2005) välillä oli se, että alkujaksolla pystypuuston määrän muutoksen arvo tuotti keskimäärin prosentin vuodessa, kun loppujaksolla sen tuotto jäi runsaiden tukkipuuvaltaisten päätehakkuiden takia vain hivenen positiiviseksi. Loppujaksolla tulojen, kustannusten ja puuston määrämuutoksen yhteenlaskettu tuotto nousi kuitenkin trendinomaisesti 3 prosentista 3,7 prosenttiin. Vuonna 2005 metsäteollisuuden työkiista vähensi hieman hakkuumääriä, mikä näkyi positiivisena pystypuuston määrän muutoksen arvon tuottona. Laskelmassa puuntuotannon kustannuksina käytettiin investointeja metsänhoito- ja perusparannustöihin.

Kantohintojen muutos vaikuttaa laskelmissa metsäomaisuuden arvona käytettävään hakkuuarvoon. Pystypuuston puutavaralajimäärä on noin 30-kertainen hakkuiden ja nettokasvun yhteismäärään verrattuna, joten kantohintojen muutokset vaikuttavat keskeisesti koko puuntuotannon sijoitustuottoon (kuva 2). Suurimmillaan kantohintojen muutoksen vaikutus tuottoon oli 1990-luvun alun laman ja sitä seuranneen nousukauden aikana. Vuonna 2005 joulukuun kantohinnat alenivat verrattuna edelliseen vuoteen ja kantohintamuutoksen tuotto jäi negatiiviseksi (-2,5 %). Puuntuotannon reaalinen kokonaistuotto jäi runsaaseen prosenttiin.

Vuosina 1972-2005 puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 8 prosenttia vuodessa, mutta inflaatio vei tuotosta lähes kolme neljäsosaa (kuva 3). Kausi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Vuosia 1972-1982 kuvaa nimelliskantohintojen muutoksen suuri osuus kokonaistuotosta ja korkea inflaatio. Lamaan päättyvä jakso 1983-1992 oli puuntuotannon kannalta huono ja nimellistuotto jäi alle keskimääräisen inflaatiotason. Laman pohjalta alkavaa ja metsäverotuksen siirtymäkauteen (1993-2005) osuvaa jaksoa kuvaa matala inflaatio ja puuntuotannon kohtalaisen hyvä 5 prosentin reaalituotto. Lisäksi siirtymäkaudelle oli tunnusomaista se, että runsaiden päätehakkuiden takia puuntuotannon nettotuloksesta saatu tuotto oli korkea, mutta vastaavasti puuston määrän muutoksen arvosta ei syntynyt tuottoa.

Vuonna 2005 puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto (2 %) jäi kantohintojen alenemisen takia selvästi jälkeen muista vertailussa mukana olleista sijoitusluokista (taulukko 1). Selvästi parhaan tuoton tarjosivat osakkeet 30 prosentin nimellistuotolla, mutta metsä-teollisuusosakkeiden tuotto (5 %) jäi selvästi jälkeen osakkeiden keskimääräisestä tuotosta. Myös asunnoista saatu tuotto pysyi korkeana (12 %). Elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio jäi 1 prosenttiin.

Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina 1972-2005 keskimäärin 13 (taulukko 2). Puuntuotannon ja valtion obligaatioiden riski on alentunut rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen, mutta osake- ja asuntosijoittamisen riskit ovat nousseet. Vuosina 1972-2005 tuotto-/riskisuhteella mitaten parhaat sijoitusluokat olivat valtion obligaatiot ja asunnot, sillä osakkeiden suuri volatiliteetti pudotti niiden sijoitusta tällä mittarilla.

Vuodesta 1985 alkavalla jaksolla puuntuotannon kumulatiivinen tuottoindeksi päätyy 95 prosenttiin vuonna 2005 (kuva 4). Tarkastelujaksolla puuntuotannon tuotto jäi noin kolmasosaan pörssiosakkeiden kumulatiivisesta tuottoindeksistä.

Kuvat 1 ja 2

Kuvat 3 ja 4


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: metsatilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte