METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 820, 4.5.2006

Puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa 2005

Toimittaja: Esa Ylitalo

Puupolttoaineiden käyttö väheni – metsähake edelleen kasvussa

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa

Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät vuonna 2005 energiantuotantoon kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 13,7 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Puupolttoaineiden energiasisältö oli 26 terawattituntia (TWh), noin 7 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta.

Merkittävin kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota vuonna 2005 käytettiin 7,6 milj. m³ eli lähes 60 prosenttia kaikista puupolttoaineista (kuva 1). Erilaisten puupurujen, -lastujen ja -pölyjen käyttö oli yhteensä 1,7 milj. m³ ja lähinnä saha- ja levyteollisuuden jätepuusta koostuvan puutähdehakkeen 1,0 milj. m³. Kierrätyspuuta poltettiin 0,7 milj. m³, muita puupolttoaineita 0,01 milj. m³ ja pellettejä ja brikettejä noin 47 000 tonnia. Merkittävimmin edellisvuodesta väheni kuoren ja purujen käyttö.

Metsähaketta käytettiin vuonna 2005 lämpö- ja voimalaitoksissa 2,6 milj. m³ eli 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrään sisältyvät myös lämpöyrittäjien huoltamien laitosten ja suurkiinteistöjen (noin 300 kpl) käyttämä hake. Metsähakkeen käytön keskimääräinen kasvu on ennen vuotta 2005 ollut noin 30 prosenttia vuodessa, joten nyt kasvu yli puolittui. Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä metsähakkeen vuotuinen käyttö viiteen miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä.

Puupolttoaineita käytettiin eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävin käyttäjä oli Kaakkois-Suomi, jossa poltettiin viidennes kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Etelä-Savo ja Lounais- Suomi lisäsivät eniten käyttöään, suhteellisesti eniten käyttö väheni Pirkanmaalla.

Metsähaketta poltettiin eniten Keski-Suomen ja Pohjanmaan (Rannikon metsäkeskus) metsäkeskusten alueilla. Edellisvuodesta käyttö kasvoi selvästi eniten Kainuussa, jossa se kolminkertaistui. Pirkanmaalla metsähakkeen käyttö puolestaan väheni kolmanneksella.

Valtaosa metsähakkeesta, noin 60 prosenttia, valmistettiin hakkuutähteistä eli hakkuualalta korjattujen puiden oksista ja latvuksista. Kantojen ja juurakoiden käyttö metsähakkeen raaka-aineena kasvoi edellisvuodesta lähes kolminkertaisesti: vuonna 2005 kantoja käytettiin metsähakkeeksi 0,4 milj. m³ eli 14 prosenttia kaikesta raaka-aineesta. Myös lähinnä ensiharvennuksilta peräisin olevan kokopuun haketus lisääntyi edellisvuodesta liki 20 prosenttia. Metsähakkeesta oli ulkomaista alkuperää vain 3 prosenttia.

Metsähakkeen kokonaiskäyttö

Metsähaketta käytetään lämpö- ja voimalaitosten lisäksi energian tuottamiseen pientalokiinteistöillä (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot), joissa sitä on arvioitu käytettävän vuosittain noin 0,4 milj. m³. Käyttötiedot perustuvat lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. Yhdessä energialaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2005 kolmeen miljoonaan kuutiometriin (kuva 2).

Puupolttoaineiden hinnat

Metsähake maksoi vuonna 2005 ilman arvonlisäveroa käyttöpaikalle tuotuna 8,95 euroa irtokuutiometri (€/i-m³). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 6,80 €/i-m³ ja puruista 5,35 €/i-m³. Hinnaltaan edullisinta oli kuori, 5,15 €/i-m³. Muille puupolttoainelajeille ei hintoja laskettu rittämättömän havaintomäärän vuoksi. Edellisvuoteen verrattuna eri puupolttoaineista eniten kohosi metsähakkeen hinta.

Puupolttoaineiden hinta-aineisto oli laadultaan vaihtelevaa ja edusti vain osaa käytettyjen puupolttoaineiden määrästä, mistä johtuen esitettyjä yksikköhintoja voidaan pitää vain suuntaa antavina. Eniten hintatietoja saatiin metsähakkeesta (noin 59 % kokonaiskäytöstä), vähiten kuoresta (33 %).

Puuenergia 2005

Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2005 oli 377 TWh eli lähes 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (Energiaennakko 2005). Merkittävin syy tähän oli sähkön kulutuksen väheneminen teollisuuden energiatarpeen pienentyessä, mihin puolestaan vaikutti mm. paperiteollisuudessa pitkään jatkunut työtaistelu. Eniten edellisvuodesta vähenivät hiilen ja turpeen käyttö.

Kokonaisuudessaan puupolttoaineiden käyttö notkahti vuonna 2005 alaspäin kaikkiaan 11 prosenttia. Väheneminen kohdistui erityisesti nestemäisiin puupolttoaineisiin eli metsäteollisuuden jäteliemiin. Tilastokeskuksen Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi vuonna 2005 jäteliemiä käytetyn noin 37 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita noin 39 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 26 TWh ja pientalokiinteistöissä 13 TWh. Puupolttoaineet ovat edelleen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen (20 % kokonaiskäytöstä).

Kuva 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2005, milj. m³Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 2000-2005


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: metsatilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte