METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 816, 12.4.2006

Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005

Toimittaja: Esa Uotila

Bruttokantorahatulot 1,6 miljardia euroa vuonna 2005
– laskua 6 prosenttia

Markkinahakkuumäärien lasku 5 prosentilla oli pääasiallinen syy bruttokantorahatulojen alenemiseen 1,6 miljardiin euroon vuonna 2005. Reaalisesti pudotusta oli 6 prosenttia (rahan arvo muutettu tukkuhintaindeksillä). Mäntytukin hintojen aleneminen ja hakkuiden väheneminen sekä etenkin kuitupuun kysyntää leikannut metsäteollisuuden työtaistelu olivat suurimmat yksittäiset syyt tulojen laskuun. Tulot putosivat hakkuumääriin verrattuna enemmän myös siksi, että tukkipuutavarala-jien suhteellinen osuus markkinahakkuista laski lähes 2 prosenttiyksikköä 46 prosenttiin. Tulot eivät nousseet yhdenkään metsäkeskuksen alueella ja laskua oli lähes 10 prosenttia Etelä-Savon ja Kainuun metsäkeskuksissa. Etelä-Savossa saatiin kuitenkin edelleen selvästi eniten tuloja puunmyynneistä (182 milj. €).

Tukkipuutavaralajien osuus tuloista oli 70 prosenttia, mikä oli prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisvuonna. Mäntytukin huonon markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. Häme-Uusimaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa tuloista saatiin yli puolet kuusitukista. Kuitupuun osuus tuloista nousi yli 40 prosentin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot jatkoivat vuonna 2005 laskuaan ja jäivät 1,4 miljardiin euroon (-7 %). Pystykauppatulojen osuus tuloista laski kahdella prosenttiyksiköllä 79 prosenttiin. Hankintahakkuumäärien ja kantohintojen perusteella laskettu hankintakauppatulojen osuus nousi työtaistelusta huolimatta vahvana jatkuneen kuitupuun kysynnän ansiosta 14 prosenttiin. Kotitarvepuun käyttö perustuu noin 10 vuoden välein tehtävään tutkimukseen. Markkinahakkuumäärien laskun takia sen laskennallinen osuus tuloista nousi 7 prosenttiin.

Metsäteollisuus (ml. metsäomaisuudenhoitoyhtiöt) piti omien metsiensä hakkuumäärät samalla tasolla kuin edellisvuonna, ja sen bruttokantorahatulot pysyivät 103 miljoonassa eurossa. Metsähallituksen kantorahatulot jäivät 109 miljoonaan euroon (-7 %), minkä aiheutti lähinnä mäntytukin huono markkinatilanne. Metsähallituksen mäntytukista saamat kantorahatulot putosivat 12 prosenttia edellisvuodesta.

Bruttokantorahatulot metsämaan hehtaaria kohti olivat vuonna 2004 keskimäärin 112 euroa. Reaalisesti laskua edellisvuodesta oli 3 prosenttia. Vuonna 2005 tulot laskivat ennakkotietojen mukaan 105 euroon hehtaarilta hakkumäärien pienennyttyä metsäteollisuuden työkiistan takia ja hakkuiden painottuessa edellisvuotta enemmän kuitupuuhun. Kuitupuun osuus hakkuumääristä oli 54 prosenttia, kun se edellisinä vuosina on ollut 50 prosentin tuntumassa. Bruttotulot laskivat yli 10 prosenttia viiden metsäkeskuksen alueella ja lisäystä oli vain Lapissa ja Ahvenenmaalla. Suuralueittain tulot olivat Länsi-Suomessa 128, Itä-Suomessa 143 ja Pohjois-Suomessa 44 euroa hehtaarilta.

Bruttokantorahatulojen jakautuminen omistajaryhmittäin pysyi metsäteollisuuden suhteellisen aseman lievästä vahvistumisesta huolimatta samana kuin edellisenä vuonna. Yksityismetsätalouden osuus oli 87, metsäteollisuuden 6 ja metsähallituksen 7 prosenttia. Hehtaarikohtaisesti tulot ovat selvästi korkeimmat yksityismetsätaloudessa (106 €/ha). Metsäteollisuudella tulot jäävät puoleen ja metsähallituksella viidesosaan yksityismetsien hehtaarikohtaisista tuloista. Suurin syy eroihin on metsien sijainti, sillä yksityismetsät sijaitsevat selvästi tuottoisimmilla alueilla kuin muiden omistajaryhmien metsät.

Lopullisilla markkinahakkuutiedoilla lasketut vuoden 2005 yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat noin 19 miljoonaan euroa korkeammat kuin helmikuun ennakkotiedoilla laskettu tulos (Metsätilastotiedote 809). Tämä nosti yksityismetsätalouden hehtaarikohtaista nettotulosta runsaalla eurolla lähes 89 euroon hehtaarilta. Lopulliset nettotulostiedot julkaistaan metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannustietojen ilmestymisen jälkeen touko–kesäkuussa

Kuvat


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: metsatilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte