Metla Metsätilastotiedote

Metsätilastotiedote 770, 11.5.2005

Puupolttoaineiden käyttö energiatuotannossa 2004

Toimittaja: Esa Ylitalo

Puupolttoaineiden käyttö kasvoi edelleen – metsähaketta kului 2,7 miljoonaa kuutiometriä

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa

Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät vuonna 2004 energiantuotantoon kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 14,4 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna (taulukko 1). Puupolttoaineiden energiasisältö oli 27 terawattituntia (TWh), mikä vastaa 7 prosenttia Suomen vuoden 2004 kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Kiinteiden puupolttoineiden käyttö on 2000-luvulla lisääntynyt kaikkiaan noin viidenneksen (taulukko 2).

Energialaitosten puupolttoaineista oli metsähaketta 2,3 milj. m³ ja metsäteollisuuden sivutuotepuuta 11,6 milj. m³. Kierrätyspuuta käytettiin 0,5 milj. m³. Eri puupolttoaineista lisääntyi eniten metsähakkeen käyttö, hieman yli kolmanneksella.

Merkittävin kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota vuonna 2004 käytettiin 8,4 milj. m³ eli 58 prosenttia kaikista kiinteistä puupolttoaineista (kuva 1). Erilaisia puruja (sahan- ja kutteripuru ja hiontapölyt) poltettiin 2,2 milj. m³ ja teollisuuden puutähdehaketta noin 1 milj. m³. Muita puupolttoaineita kului 0,02 milj. m³ ja pellettejä ja brikettejä noin 27 000 tonnia.

Puupolttoaineiden käyttö on perinteisesti suurinta niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Eniten eli 22 prosenttia puusta poltettiin Kaakkois-Suomessa, jossa etenkin kuoren käyttö oli merkittävää. Seuraavaksi suurinta käyttö oli Keski-Suomessa (11 %). Puupolttoaineiden käyttö lisääntyi edellisvuodesta kaikkien metsäkeskusten alueilla, suhteellisesti eniten Kainuussa ja Ahvenanmaalla.

Metsähakkeen kokonaiskäyttö

Vuonna 2004 metsähaketta käytettiin energiantuotantoon kaikkiaan 2,7 milj. m³ eli liki 30 prosenttia enemmän kuin 2003 (taulukko 3). Tilasto kattaa sekä energialaitosten (2,3 milj. m³) että pientalokiinteistöjen (0,4 milj. m³) käyttämän metsähakkeen. Metsähakkeen käyttö on kasvanut tasaisesti koko tilastointiajanjakson ajan ja on lähes kolminkertaistunut lähtökohtatilanteeseen vuonna 2000 verrattuna (kuva 2). Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä metsähakkeen vuotuinen käyttö 5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä.

Valtaosa metsähakkeesta, lähes 90 prosenttia, kului energialaitoksissa. Vuonna 2004 metsähaketta polttavia laitoksia oli 485, missä määrässä olivat mukana myös lämpöyrittäjät. Haketta kului eniten Keski-Suomen (18 %) ja Rannikon (14 %) metsäkeskusten alueella. Käyttö kasvoi suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla, Etelä-Savossa ja Lapissa.

Pääosa metsähakkeesta valmistettiin hakkuutähteistä eli hakkuualalta korjattujen puiden oksista ja latvuksista, joiden osuus raaka-aineesta oli 64 prosenttia. Seuraavaksi eniten käytettiin lähinnä taimikonhoidossa ja nuoren metsän harvennuksessa syntyvää karsimatonta pienpuuta (17 %). Kantojen käyttö metsähakkeen raaka-aineena kasvoi edellisvuodesta lähes kaksinkertaiseksi. Ulkomaista alkuperää metsähakkeesta tai sen raaka-aineesta oli vain 4 prosenttia.

Pientalokiinteistöjen metsähakkeen käyttötiedot perustuvat Metlan lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. Kaikkiaan pientalokiinteistöt käyttivät polttopuuta kyseisenä ajankohtana 6,1 milj. m³.

Puupolttoaineiden hinnat

Metsähake maksoi vuonna 2004 ilman arvonlisäveroa käyttöpaikalle tuotuna 7,60 euroa irtokuutiometri (€/i-m³). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 6,35 €/i-m³ ja puruista 4,95 €/i-m³, joista jälkimmäisen hinta myös kohosi edellisvuodesta eniten. Hinnaltaan edullisinta oli kuori, 4,80 €/i-m³. Muille puupolttoainelajeille ei hintoja laskettu riittämättömän havaintomäärän vuoksi. Vastaavat hinnat energiasisältöä kohden (€/MWh) on esitetty taulukossa 5.

Metsähakkeen osalta eri yksikköhintojen (tilavuus ja energiasisältö) kehittyminen oli poikkeuksellisesti vastakkaissuuntaista. Pääsyynä oli se, että keskimääräistä sateisempi vuosi 2004 aiheutti hakkeen kastumista, jolloin sen energiatiheys aleni mikä edelleen vaikutti yksikkötilavuushinnan laskuun.

Puupolttoaineiden hinta-aineisto oli laadultaan vaihtelevaa ja edusti vain osaa käytettyjen puupolttoaineiden määrästä, mistä johtuen esitettyjä yksikköhintoja voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Eniten hintatietoja saatiin metsähakkeesta (63 % kokonaiskäytöstä), vähiten kuoresta (31 %).

Puuenergia 2004

Tilastokeskuksen Energiaennakon mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2004 oli 411 TWh eli lähes saman verran kuin 2003. Öljytuotteiden jälkeen toiseksi merkittävin energialähde oli puu, jota käytettiin yhteensä 84 TWh, viidennes kokonaiskulutuksesta.

Puuperäisten polttoaineiden käyttö jaetaan metsäteollisuuden tuottamiin ja käyttämiin nestemäisiin puupolttoaineisiin (jäteliemet, pääosin mustalipeä) sekä kiinteisiin puupolttoaineisiin, joita ovat energialaitosten käyttämät puupolttoaineet sekä pientalokiinteistöjen polttopuu. Tilastokeskuksen Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi, että vuonna 2004 nestemäisiä puupolttoaineita käytettiin 44 TWh ja kiinteitä 40 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 27 TWh ja pientalokiinteistöissä 13 TWh.

Kuvat 1 ja 2

Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2104, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen).


Metla Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/
Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/