Tukkipuutavaralajien osuus tuloista pysyi 71 prosentissa. Kuusitukki oli edelleen suurin bruttokantorahojen tuottaja (39 %) ja muita puutavaralajeja paremman hintakehityksensä takia sen osuus tuloista nousi 2 prosenttiyksikköä. Häme-Uusimaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa tuloista saatiin yli puolet kuusitukista. Kuitupuun osuus tuloista nousi yli 40 prosentin ainoastaan Lapissa.
Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot laskivat vuonna 2004 alle 1,5 miljardiin euroon (–4 %). Pystykauppatulojen osuus tuloista nousi prosenttiyksiköllä 81 prosenttiin. Hankintahakkuumäärien ja kantohintojen perusteella laskettu hankintakauppatulojen osuus pysyi 13 prosentissa ja kotitarvepuun osuus laski 6 prosenttiin.
Metsäteollisuus (ml. metsäomaisuudenhoitoyhtiöt) hakkasi omia metsiään selvästi edellisvuotista enemmän, ja kantohintojen laskusta huolimatta sen bruttokantorahatulot nousivat lähes 103 miljoonaan euroon (+1 %). Tulojen kasvu johtui pääosin lisääntyneistä kuitupuuhakkuista. Metsähallituksen bruttokantorahatulot laskivat 7 prosenttia 117 miljoonaan euroon.
Bruttokantorahatulojen jakautuminen omistajaryhmittäin pysyi samana kuin edellisenä vuonna: yksityismetsätalouden osuus oli 87, teollisuuden 6 ja metsähallituksen 7 prosenttia.
Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen
tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2104, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla Metinfo
Tilastopalvelusta (maksullinen).
Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/