Metla Metsätilastotiedote

Metsätilastotiedote 756, 3.2.2005

Yksityismetsätalouden kannattavuus – Maatilatalouden yritys- ja tulotilastot 2001 ja 2002 sekä alueittaiset katelaskelmat vuosille 2002 ja 2003

Toimittaja: Esa Uotila

Huippuvuodet takana – tulot edelleen selvästi yli 1990-luvun keskiarvon

Yleistä

Lievästä taantumasta ja epäselvästä talouden kehityssuunnasta huolimatta metsäteollisuuden raakapuun käyttö ja sitä kautta puun kysyntä ovat pitäneet yksityismetsien markkinahakkuumäärät yli 45 miljoonassa kuutiometrissä vuosina 2001– 2004. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Reaalisesti pudotusta 1990-luvun lopun huippuvuosista oli noin 200 miljoonaa euroa.

Tässä tiedotteessa esitetään yksityismetsätalouden kannattavuuslaskelmia kahteen tilastoaineistoon perustuen. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat

– alueittaisiin tilastoaineistoihin (lähteet: Metla, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja metsänhoitoyhdistykset) sekä

– tilakohtaiseen aineistoon (lähde: Tilastokeskus, Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto MYTT).

Aluejakona ovat metsäkeskukset (13 kpl). Suuraluejako Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomeen on esitetty laatuse-losteessa kuvassa 6. Rahamääräiset vuositulokset esitetään ko. vuoden rahanarvolla mitattuna, prosenttivertailut edelliseen vuoteen tehtiin elinkustannusindeksillä korjatulla rahanarvolla. Alueittaisen aineiston keruussa ja katelaskelmissa tehdyistä muutoksista kerrotaan laatuselosteessa. Vuosien 1994 ja 1995 tulokset on raportoitu Uotilan (1997) julkaisussa Yksityismetsätalouden kannattavuus – vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659). Vuosien 1996–2000 tiedot löytyvät Metsätilastotiedotteista 1998/456, 1999/ 498, 2000/528, 2001/579 ja 2002/ 650. Alueittaisten tilastoaineistojen tiedot löytyvät myös Metsätilastollisesta vuosikirjasta sekä Metinfo Tilastopalvelusta http://www.metla.fi/ metinfo/.

Alueittaiset tilastoaineistot 2002 ja 2003

Alueittaisilla tilastoaineistoilla tehty katelaskelma metsäkeskuksittain on esitetty taulukoissa 1a ja 1b.

Bruttokantorahatulot metsämaan hehtaaria kohti olivat vuonna 2002 keskimäärin 115 euroa. Reaalisesti nousua edellisvuodesta oli 3 prosenttia. Selvästi yli 10 prosentin nousut kirjattiin Hämeen-Uudenmaan ja Pirkanmaan metsäkeskuksissa. Suuralueittain hehtaarikohtaiset tulot olivat Länsi-Suomessa 144, Itä-Suomessa 160 ja Pohjois-Suomessa 42 euroa. Vuonna 2003 tulot pysyivät 115 eurossa hehtaarilta. Selvintä lasku oli Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksessa (–11 %). Suuralueittain tulot olivat Länsi-Suomessa 144, Itä-Suomessa 157 ja Pohjois-Suomessa 46 euroa hehtaarilta.

Yksityismetsätalouden puuntuotannon bruttokustannukset laskivat vuonna 2002 reaalisesti 5 prosentilla ja olivat 21 €/ha. Selvimmin laskivat metsän uudistamiskustannukset (–20 %), jotka olivat edellisenä vuonna tavallista korkeammalla tasolla. Vuonna 2003 kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 22 €/ha. Valtion myöntämien tukien määrä nousi yli 5 euroon hehtaarilta, kun nuoren metsän hoitoon myönnettiin lisäbudjetissa varoja.

Yksityismetsätalouden nettotulos oli vuonna 2002 ennen veroja keskimäärin 99 €/ha. Länsi-Suomessa nettotulot olivat 124, Itä- Suomessa 140 ja Pohjois-Suomessa 34 €/ha. Vuonna 2003 tulot pysyivät 99 eurossa hehtaarilta, koska tukien nousu kattoi kustannusten nousun.

Kuvassa 1 on esitetty alueittaisten tietojen perusteella tehdyt yksityismetsätalouden katelaskelmat vuosille 2002 ja 2003. Kuva perustuu taulukoiden 1a ja 1b tietoihin.

Vuonna 2004 tulot laskevat hieman edellisvuodesta. Ennakkotietojen mukaan sekä hakkuumäärät että keskimääräiset kantohinnat jäävät vuotta 2003 alemmiksi (Metinfo 27.1.2005). Ennakkotiedot vuoden 2004 koko maan bruttokantorahatuloista julkaistaan helmikuussa 2005.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastot 2001 ja 2002

Yhteenveto maatilatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) taustatekijöistä metsätalouden osalta on esitetty taulukoissa 2a ja 2b.

Myyntituloverotuksen valinneet maatilametsänomistajat

Yhteenveto puun myyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista koko maassa ja suuralueittain on esitetty taulukoissa 3a ja 3b. Laskelma noudattaa metsätalouden pääomatuloverotuksen kaavaa.

Puun myyntituloverotuksen valinneilla maatilametsänomistajilla metsätalouden bruttotulot (puun myyntitulot, vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä avustukset, omasta metsästä otettu puutavara ja varausten tuloutus) olivat vuonna 2001 keskimäärin 111 euroa metsämaan hehtaarilta. Tulot laskivat edellisvuodesta kaikissa tilakokoluokissa ja kaikilla suuralueilla. Laskua oli keskimäärin 12 prosenttia.

Vuonna 2002 tulot olivat 120 euroa hehtaarilta. Tulot nousivat etenkin alle 20 hehtaarin tiloilla (177 €/ha, +42 %), mutta yli 100 hehtaarin tiloilla ne laskivat (107  €/ha, –4 %). Suuralueittain tulot nousivat eniten Pohjois-Suomessa (+26 %) ja Itä-Suomessakin nousua oli 13 prosenttia. Loppuvuodelle 2001 ajoittuneet myrskyt näkyivät vuoden 2002 tulonmuodostuksessa. Koko aineistossa vakuutus- ja vahinkokorvaukset nousivat 4,1 euroon hehtaarilta (+398 %). Länsi-Suomessa korvaukset viisinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna ja Itä-Suomessakin ne nousivat lähes puolitoistakertaisiksi. Hankintakauppojen myyntitulot nousivat 38 euroon hehtaarilta (+20 %), mikä johtui todennäköisesti suurelta osin myrskytuhopuiden korjuusta. Pystykauppojen osuus tuloista putosi 70 prosenttiin (–5 pro-senttiyksikköä), hankintakauppojen nousi 25 prosenttiin (+2 prosenttiyksikköä). Vakuutus- ja vahinkokorvausten osuus tuloista oli 3 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä).

Pääasiassa vuosimenoihin ja poistoihin perustuvat myyntituloverotuksen menot olivat vuonna 2001 keskimäärin 28 euroa hehtaarilta. Vuonna 2002 menot nousivat hieman ja olivat 29 euroa hehtaarilta. ”Muiden menojen” osuus oli 78 prosenttia ja se laski kolmella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta palkkausmenojen osuuden noustessa saman verran.

Vuonna 2001 maataloutta harjoittavien metsänomistajien puhdas pääomatulo (nettotulot) oli 84 euroa hehtaarilta eli pudotusta edellistä vuodesta oli 16 prosenttia. Vuonna 2002 nettotulot nousivat 90 euroon hehtaarilta. Alle 20 hehtaarin tiloilla nettotulot nousivat 138 euroon hehtaarilta, mutta suurimmilla tiloilla nettotulot laskivat 76 euroon hehtaarilta. Suurimmat nettotulot olivat Itä-Suomessa (103 €/ha). Pohjois-Suomessa tulot nousivat 28 euroon hehtaarilta.

Vuonna 2001 puun myyntituloverotuksessa ilmoitetut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) olivat 3,7 euroa hehtaarilta (–6 %). Vuonna 2002 investoinnit nousivat 4 euroon hehtaarilta. Koneinvestoinnit pysyivät selvästi suurimpana ryhmänä, vaikka niiden osuus laski 74 prosenttiin (–2 prosenttiyksikköä).

Vuonna 2001 puukauppatuloja oli saanut puolet (51 %, –5 prosenttiyksikköä) puun myyntituloverotuksen valinneista MYTT-tiloista. Puunmyyntitulot niitä saaneilla tiloilla olivat keskimäärin 11 900  euroa  (–6 %). Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin 15 500 ja hankintakauppatuloja 5 200 euroa niitä saanutta tilaa kohti. Vuonna 2002 puumarkkinat piristyivät ja puunmyyntituloja sai 60 prosenttia tiloista. Puunmyyntitulot pysyivät samalla tasolla (11 700 €/ puuta myynyt tila) kuin edellisvuonna; lievä lasku johtui pienten tilojen puukauppa-aktiivisuuden lisääntymisestä. Pystykauppatulot olivat keskimäärin 15 200 ja hankintakauppatulot 3 900 euroa.

MYTT-aineiston puun myyntituloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvissa 2a ja 2b on esitetty metsätalouden verotuksen puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvissa 3a ja 3b esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirta- ja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Kuvat perustuvat taulukoiden 3a ja 3b tietoihin.

Pinta-alaverotuksen valinneet maatilametsänomistajat

Keskimääräisiin laskennallisiin tuottoihin ja menoihin perustuvassa pinta-alaverotuksessa vuosittaiset muutokset jäävät pieniksi. Metsäveromuutoksen siirtymäkauden aikana (1993–2005) leimallista on ollut, että keskimääräisvähennyksen osuus on alentunut ja tilakohtaisten vähennysten kasvanut. Vuosina 2001 ja 2002 MYTT-aineiston pinta-alaverotuksen valinneilla tiloilla laskennallinen bruttotulo oli runsaat 80 euroa hehtaarilta (kuvat 4a ja 4b). Vähennykset olivat vuonna 2001 keskimäärin 35 euroa hehtaarilta ja vuonna 2002 kaksi euroa enemmän. Vuonna 2002 keskimääräisvähennyksen osuus kaikista vähennyksistä oli 13 (–1 prosenttiyksikköä), verovapausalueiden 40 (+2 prosenttiyksikköä) ja uudistamisvähennyksen osuus pysyi vajaassa 20 prosentissa. Pinta-alaverotuksen puhdas tulo eli laskennallinen nettotulo pysyi molempina vuosina 48 eurossa hehtaarilta. Yli 100 hehtaarin tiloilla hehtaarikohtainen tulo oli keskimäärin noin puolet alle 20 hehtaarin tilojen tulosta (kuvat 4a ja 4b).

Vertailu

Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot

Vuonna 2002 MYTT-aineistossa myyntituloverotustietoihin perustuvat bruttotulot (€/ha) olivat Länsi-Suomessa 12 % ja Itä-Suomessa 23 % pienemmät, mutta Pohjois-Suomessa 5 % suuremmat kuin kaikki yksityismetsänomistajat kattavan alueittaisen aineiston bruttokantorahatulot. Koko maassa MYTT-aineistolla lasketut tulot olivat 3 % suuremmat kuin alueittaisella aineistolla lasketut, sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTT-aineistossa eivät matalatuottoiset pohjoisen alueet vaikuta yhtä paljon keskiarvoon kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa.

Tuloerot olivat odotettavia, sillä puun myyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa, mitä vähemmän aikoi hakata vuoden 2005 loppuun kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa tilanteessa saadut kantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyvät hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja. Alueittaisten tilastoaineistojen aineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste).

MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo (€/ha) oli vuonna 2002 Etelä-Suomessa kolme neljäsosaa ja Pohjois-Suomessa runsaat neljä viidesosaa alueittaisilla aineistoilla lasketuista nettotuloista. Vuosina 1994–2002 MYTT-aineiston myyntituloverotiedoilla laskettu nettotulo on ollut Länsi-Suomessa 78, Itä-Suomessa 73 ja Pohjois-Suomessa 72 prosenttia alueittaisilla aineistoilla lasketusta nettotuloksesta (kuva 5).

Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa

Muun muassa runsaiden hakkuiden takia pinta-alaverotus oli edelleen edullinen verotusvaihtoehto metsänomistajille. Vuonna 2002 pinta-alaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat alueittain 68–78 % myyntituloverotuksen pääomatulosta (kuvat 2, 4 ja 5). Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin 36 €/ha eli 22 % suuremmat kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia.

Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Keskimääräisestä puunmyyntiverotustulosta (99 €/ha) maksetaan pääomatuloveroa 28 €/ha, mitä vastaava tuloveroprosentti pinta-alaverotuksessa (tulo 48 €/ha) olisi 59.

Kuva 1
Kuvat 2a ja 2b
Kuvat 3a ja 3b
Kuva 4a ja 4b
Kuva 5

Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2104, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen).


Metla Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/
Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/