Metla Metsätilastotiedote

Metsien pinta-alaverotus 2004

Toimittajat: Martti Salakari, Helena Herrala-Ylinen

Verokuutiometrin raha-arvon lievä lasku jatkui

Verokuutiometrin raha-arvo vuonna 2004 oli keskimäärin 20,17 euroa. Arvo on laskenut edeltäneinä kolmena vuotena ja laski myös nyt 0,3 prosenttia vuoteen 2003 verrattuna (kuva 1 ja taulukko 1). Viime vuosikymmenellä raha-arvo oli alimmillaan 13,20 euroa (vuonna 1994).

Kuntakohtaisia verokuutiometrin raha-arvoja käytetään metsätulojen pinta-alaperusteisessa verotuksessa. Kuten vuonna 2003, raha-arvo nousi lähes puolessa kunnista. Eniten raha-arvo laski Ahvenanmaalla ja nousi Metsäkeskus Pirkanmaalla. Vakuutuskorvauksia maksettiin 19,6 miljoonaa euroa vuonna 2002 ja 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2003. Myrskytuhovuoden 2002 jälkeen vakuutusmaksut olivat siten taas normaalitasolla.

Raha-arvo lasketaan kahden edellisen hakkuuvuoden puun hintojen ja hakkuumäärien perusteella. Hakkuuvuonna 2003/04 kaikkien puutavaralajien keskihinta laski. Eniten laskivat koivukuitupuun laskennalliset kantohinnat ja vähiten mäntytukki (taulukko 2). Keskimääräinen laskennallinen kantohintataso (puukuutiometrin bruttoraha-arvo) oli 20,93 €/m³, mikä oli 6,2 prosenttia edellisvuotista alhaisempi (taulukko 1). Laskennallisten kantohintojen määrittelyssä käytetyt hankintahakkuiden korjuukustannukset ovat taulukossa 3.

Päättyneen hakkuuvuoden markkinahakkuut (55,7 milj. m³) ylittivät sekä hakkuuvuoden 2002/03 hakkuut että veronalaisen kasvun puutavaramäärän (47,9 milj. m³). Kotitarvepuusta ja veronalaisesta hakkuusäästöstä aiheutuva arvonalennus vaihtelee kuitenkin kunnittain hakkuiden mukaan ja hakkuusäästöstä johtuvaa alennusta puukuutiometrin raha-arvoon (taulukko 6) tuli sadassa kunnassa (92 kuntaa v. 2003).

Puutavaralajikohtaisten hintahavaintojen lukumäärät laskivat lähelle hakkuuvuoden 2001/02 tasoa. Esimerkiksi kauppoja, joissa oli mukana mäntykuitupuuta, ilmoitettiin hakkuuvuodelle 2002/03 noin 196 000 kappaletta, hakkuuvuonna 2003/04 vastaava luku oli noin 160 000 kappaletta (kuva 2). Hankintakauppojen osuus puutavaralajikohtaisten kauppojen kappalemääristä oli koko maassa 34 prosenttia. Hankintaostojen  osuus   oli   suurin Ahvenanmaalla (58 %) ja pienin Metsäkeskus Pohjois-Karjalan alueella (24 %). Pystyostojen osuus oli suurin (82 %) koivutukkikaupoissa.

Puun kasvatuksen kulujen osuus metsätalouden bruttoarvonlisäyksestä oli vuosina 1999–2003 keskimäärin 7 prosenttia (taulukko 4). Pinta-alaverotuksen tilakohtaiset uudistamis- ja taimikkovähennykset eivät tarkistuslaskennassa muuttuneet, joten vuoden 2003 verotusta varten tehty tarkistus jäi voimaan (taulukko 5).

Vuoden 2004 verokuutiometrin keskimääräiset raha-arvot on vahvistettu valtioneuvoston asetuksella N:o 1033/2004. Vuotta 2003 koskevat pinta-alaverotuksen tiedot on julkaistu Metsätilastotiedotteessa 701. Yksityiskohtaisesti verokuutiometrin keskimääräisen raha-arvon laskenta on kuvattu Metsäntutkimuslaitoksen tiedonannossa 431.

Kuvat

Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2104, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen).


Metla Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/
Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/