Metla Metsätilastotiedote

Metsätilastotiedote 719, 6.5.2004

Puupolttoaineiden käyttö energiatuotannossa 2003

Toimittaja: Esa Ylitalo

Metsähakkeen kokonaiskäyttö ylitti 2 miljoonaa kuutiometriä

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa

Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät vuonna 2003 energiantuotantoon kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 13,4 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna (taulukko 1). Puupolttoaineiden energiasisältö oli hieman yli 25 terawattituntia (TWh), mikä vastaa 6 prosenttia Suomen vuoden 2003 kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta.

Energialaitosten puupolttoaineista metsähaketta oli 1,7 milj. m³ ja metsäteollisuuden sivutuotepuuta 11,2 milj. m³. Kierrätyspuuta käytettiin 0,5 milj. m³. Metsähakkeen käyttö lisääntyi edellisvuodesta yli kolmanneksen, kun taas teollisuuden sivutuotepuun käyttö väheni hieman.

Merkittävin kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota vuonna 2003 käytettiin 8,0 milj. m³ eli 60 prosenttia kaikista puupolttoaineista (kuva 1). Erilaisia puruja (pääasiassa sahan- ja kutteripuru) poltettiin 2,3 miljoonaa kiintokuutiometriä (17 %) ja teollisuuden puutähdehaketta 0,9 milj. m³ (7 %). Muuta puupolttoainetta kului 0,03 milj. m³ ja metsäteollisuuden sivutuotteista valmistettuja pellettejä ja brikettejä noin 21 000 tonnia.

Puupolttoaineiden käyttö on perinteisesti suurinta niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Eniten eli 22 prosenttia puusta poltettiin Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella; kaikesta puun kuoresta Kaakkois-Suomessa paloi lähes kolmannes (taulukko 2). Seuraavaksi suurinta käyttö oli Keski-Suomessa (11 %). Suhteellisesti eniten puupolttoaineiden käyttö lisääntyi Etelärannikolla ja väheni Kainuussa.

Metsähakkeen kokonaiskäyttö

Vuonna 2003 metsähaketta käytettiin energiantuotantoon kaikkiaan 2,1 milj. m³ eli 27 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna (taulukko 3). Tilasto kattaa sekä energialaitosten (1,7 milj. m³) että pientalokiinteistöjen (0,4 milj. m³) käyttämän hakkeen. Metsähakkeen käyttö on kasvanut tasaisesti koko tilastointiajanjakson ajan ja on yli kaksinkertaistunut lähtökohtatilanteeseen vuonna 2000 verrattuna (kuva 2). Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä metsähakkeen vuotuinen käyttö viiteen miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä.

Valtaosa hakkeesta, noin 80 prosenttia, käytettiin energialaitoksissa. Vuonna 2003 metsähaketta polttavia laitoksia oli yli 400, missä määrässä olivat mukana myös lämpöyrittäjät. Haketta kului eniten Keski-Suomen (16 %) ja Kaakkois-Suomen (13 %) metsäkeskusten alueella, joissa kummassakin käyttö myös kasvoi selvästi eniten (liki 100 000 m³) edellisvuoteen verrattuna.

Eniten metsähaketta valmistettiin hakkuutähteistä eli hakkuualalta korjattujen puiden oksista ja latvuksista, joiden osuus metsähakkeen raaka-aineesta oli yli 60 prosenttia (taulukko 4). Seuraavaksi eniten käytettiin lähinnä taimikonhoidossa ja nuoren metsän harvennuksessa syntyvää karsimatonta rankaa (17 %). Kantojen osuus metsähakkeen raaka-aineesta oli pienin eli viisi prosenttia, mutta edellisvuoteen verrattuna käyttö lähes kaksinkertaistui. Ulkomaista alkuperää metsähakkeesta oli tilaston mukaan vain 4 prosenttia. Pientalokiinteistöjen metsähakkeen käyttötiedot perustuvat Metlan lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. Kaikkiaan pientalokiinteistöt käyttivät polttopuuta kyseisenä ajankohtana 6,1 milj. m³.

Puupolttoaineiden hinnat

Metsähake maksoi vuonna 2003 ilman arvonlisäve-roa käyttöpaikalle tuotuna 7,90 euroa irtokuutiometri (€/i-m³, taulukko 5). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 5,90 €/i-m³ ja kuoresta 4,60 €/i-m³. Hinnaltaan edullisimpia olivat erilaiset purut, 4,55 €/i-m³. Kierrätyspuulle, pelleteille ja briketeille sekä muulle puupolttoaineelle ei hintoja voitu laskea riittämättömän havaintomäärän vuoksi.

Puupolttoaineiden hinta-aineisto edusti vain osaa käytettyjen puupolttoaineiden määrästä, mistä johtuen esitettyjä yksikköhintoja voidaan pitää vain suuntaa antavina. Parhaiten hintatietoja saatiin metsähakkeesta, 70 prosenttia kokonaiskäytöstä.

Puuenergia 2003

Tilastokeskuksen Energiaennakon mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2003 oli 410 TWh eli viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Öljytuotteiden jälkeen toiseksi merkittävin energialähde olivat puuperäiset polttoaineet, joita käytettiin 80 TWh:n edestä, noin viidennes kokonaiskulutuksesta.

Puuperäisten polttoaineiden käyttö jaetaan metsäteollisuuden tuottamiin ja käyttämiin nestemäisiin polttoaineisiin (jäteliemet, mm. mustalipeä) sekä kiinteisiin puupolttoaineisiin, joita ovat energialaitosten käyttämät puupolttoaineet ja pientalokiinteistöjen polttopuu. Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi vuonna 2003 nestemäisiä puupolttoaineita käytetyn 41 TWh ja kiinteitä 39 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 25 TWh sekä pientalokiinteistöissä 14 TWh.

Kuvat 1 ja 2

Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2104, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen).


Metla Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/
Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/