Energialaitosten puupolttoaineista metsähaketta oli 1,7 milj. m³ ja metsäteollisuuden sivutuotepuuta 11,2 milj. m³. Kierrätyspuuta käytettiin 0,5 milj. m³. Metsähakkeen käyttö lisääntyi edellisvuodesta yli kolmanneksen, kun taas teollisuuden sivutuotepuun käyttö väheni hieman.
Merkittävin kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota vuonna 2003 käytettiin 8,0 milj. m³ eli 60 prosenttia kaikista puupolttoaineista (kuva 1). Erilaisia puruja (pääasiassa sahan- ja kutteripuru) poltettiin 2,3 miljoonaa kiintokuutiometriä (17 %) ja teollisuuden puutähdehaketta 0,9 milj. m³ (7 %). Muuta puupolttoainetta kului 0,03 milj. m³ ja metsäteollisuuden sivutuotteista valmistettuja pellettejä ja brikettejä noin 21 000 tonnia.
Puupolttoaineiden käyttö on perinteisesti suurinta niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Eniten eli 22 prosenttia puusta poltettiin Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella; kaikesta puun kuoresta Kaakkois-Suomessa paloi lähes kolmannes (taulukko 2). Seuraavaksi suurinta käyttö oli Keski-Suomessa (11 %). Suhteellisesti eniten puupolttoaineiden käyttö lisääntyi Etelärannikolla ja väheni Kainuussa.
Valtaosa hakkeesta, noin 80 prosenttia, käytettiin energialaitoksissa. Vuonna 2003 metsähaketta polttavia laitoksia oli yli 400, missä määrässä olivat mukana myös lämpöyrittäjät. Haketta kului eniten Keski-Suomen (16 %) ja Kaakkois-Suomen (13 %) metsäkeskusten alueella, joissa kummassakin käyttö myös kasvoi selvästi eniten (liki 100 000 m³) edellisvuoteen verrattuna.
Eniten metsähaketta valmistettiin hakkuutähteistä eli hakkuualalta korjattujen puiden oksista ja latvuksista, joiden osuus metsähakkeen raaka-aineesta oli yli 60 prosenttia (taulukko 4). Seuraavaksi eniten käytettiin lähinnä taimikonhoidossa ja nuoren metsän harvennuksessa syntyvää karsimatonta rankaa (17 %). Kantojen osuus metsähakkeen raaka-aineesta oli pienin eli viisi prosenttia, mutta edellisvuoteen verrattuna käyttö lähes kaksinkertaistui. Ulkomaista alkuperää metsähakkeesta oli tilaston mukaan vain 4 prosenttia. Pientalokiinteistöjen metsähakkeen käyttötiedot perustuvat Metlan lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. Kaikkiaan pientalokiinteistöt käyttivät polttopuuta kyseisenä ajankohtana 6,1 milj. m³.
Puupolttoaineiden hinta-aineisto edusti vain osaa käytettyjen puupolttoaineiden määrästä, mistä johtuen esitettyjä yksikköhintoja voidaan pitää vain suuntaa antavina. Parhaiten hintatietoja saatiin metsähakkeesta, 70 prosenttia kokonaiskäytöstä.
Puuperäisten polttoaineiden käyttö jaetaan metsäteollisuuden tuottamiin ja käyttämiin nestemäisiin polttoaineisiin (jäteliemet, mm. mustalipeä) sekä kiinteisiin puupolttoaineisiin, joita ovat energialaitosten käyttämät puupolttoaineet ja pientalokiinteistöjen polttopuu. Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi vuonna 2003 nestemäisiä puupolttoaineita käytetyn 41 TWh ja kiinteitä 39 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 25 TWh sekä pientalokiinteistöissä 14 TWh.
Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen
tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2104, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla Metinfo
Tilastopalvelusta (maksullinen).
Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/