Metla Metsätilastotiedote

Metsätilastotiedote 742, 30.9.2004

Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003
Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002

Toimittajat: Sinikka Västilä, Helena Herrala-Ylinen

Metsien hoitoon ja perusparannukseen 215 miljoonaa euroa vuonna 2003

Metsänhoito- ja perusparannustyöt

Vuoden 2003 metsänhoito- ja perusparannustöiden määrät kehittyivät vaihtelevasti vuoteen 2002 verrattuna. Kansallinen metsäohjelma 2010:ssä asetetut vuotuiset tavoitteet kuitenkin täyttyivät kunnostusojitustavoitetta lukuunottamatta.

Vuonna 2003 metsiä uudistettiin 156 000 hehtaaria, josta 37 000 hehtaaria uudistettiin luontaisesti, 87 000 hehtaaria istutettiin ja 32 000 hehtaaria kylvettiin. Konekylvön osuus kaikista kylvöistä oli 59 prosenttia. Metsänviljelyala pieneni hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta oli kuitenkin suurempi kuin kymmenvuotiskaudella 1994–2003 keskimäärin. Kylvöistä 96 prosenttia oli männyn kylvöjä; istutusalasta 62 prosenttia istutettiin kuuselle. Uudistusaloja raivattiin 70 000 hehtaaria, muokattiin 131 000 hehtaaria ja kulotettiin 1 300 hehtaaria. Muokattujen uudistusalojen osuus oli selvästi kymmenvuotiskauden keskiarvoa suurempi.

Taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostusta tehtiin 232 000 hehtaarilla, mikä oli hieman edellisvuotta ja selvästi kymmenvuotiskauden keskiarvoa enemmän.

Kunnostusojitusala 67 000 hehtaaria oli 16 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin ja myös selvästi alle vuosien 1994–2003 keskiarvon. Uusia metsäteitä rakennettiin 977 kilometriä ja vanhoja perusparannettiin 1 820 kilometriä. Viimeisen 10 vuoden aikana uusien metsäteiden rakentaminen on vähentynyt ja vastaavasti perusparannus lisääntynyt.

Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset

Metsänhoitoon ja perusparannustöihin käytettiin noin 215 miljoonaa euroa, mikä on lähes sama määrä kuin vuonna 2002. Yksityismetsien osuus oli 166 miljoonaa euroa (77 %), metsäteollisuuden 20 miljoonaa euroa (9 %) ja valtion 29 miljoonaa euroa (14 %). Metsänuudistamiseen käytettiin 93 miljoonaa euroa ja taimikonhoitoon sekä nuoren metsän kunnostukseen 72 miljoonaa euroa. Vuosien 2002–2003 tilastoissa kustannusten sisältö oli laajempi kuin aiemmin ja myös tiedonkeruutapa muuttui (ks. laatuseloste), joten vertailua aiempiin vuosiin ei voitu suoraan tehdä.

Valtio tuki yksityismetsien puuntuotantoa 68 miljoonalla eurolla. Tästä summasta perinteisiin metsänhoito- ja perusparannustöihin suunnattiin 62 miljoonaa euroa, mikä oli noin 37 prosenttia yksityismetsien metsänhoidon ja perusparannuksen kokonaiskustannuksista. Juurikäävän torjuntaa ja energiapuun korjuuta sekä haketusta tuettiin kuudella miljoonalla eurolla. Noin neljännes valtion tuesta käytettiin töiden suunnitteluun ja työnjohtoon ja kolme neljännestä töiden toteutukseen. Taimikonhoitotöihin ja nuoren metsän kunnostuksen kului 44 prosenttia kaikista tukivaroista. Eniten valtion rahoitusta käytettiin Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusten alueilla.

Hakkuupinta-alat

Vuoden 2003 hakkuuala oli 568 000 hehtaaria, mikä oli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2002, mutta kahdeksan prosenttia enemmän kuin viime kymmenvuotisjaksolla keskimäärin. Ensiharvennuksia tehtiin 170 000 hehtaarilla, muita harvennuksia 148 000 hehtaarilla ja avohakkuita 147 000 hehtaarilla. Kansallinen metsäohjelma 2010:n ensiharvennustavoite (250 000 hehtaaria) jäi edelleen täyttymättä, vaikka ensiharvennusten määrä on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Hakkuumäärästä kolmannes kertyi kasvatushakkuista ja kaksi kolmannesta uudistushakkuista.

Vuoden 2002 metsänhoito- ja perusparannustöiden työmäärät on julkaistu Metsätilastotiedotteessa 697. Vuoden 2002 kustannustiedot ovat tämän tiedotteen loppuosassa.

Kuvat 1 ja 2

Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2104, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo tilastopalvelusta (maksullinen).