Tärkein puutavaralaji oli edelleen kuusitukki, josta saatiin 37 prosenttia kokonaistuloista. Tukkipuutavaralajien osuus tuloista nousi edellisestä vuodesta parilla prosenttiyksiköllä ja oli 71 prosenttia. Pääasiassa kotitarvekäyttöön menevän polttopuun osuus tuloista oli 3 prosenttia.
Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat 1,54 miljardia euroa eli samansuuruiset kuin edellisenä vuonna. Tulot nousivat yli 10 prosenttia Metsäkeskus Kainuun ja Lapin alueilla ja laskivat saman verran Ahvenanmaalla ja Häme-Uudellamaalla. Pystykauppojen merkitys lisääntyi entisestään ja niiden osuus nousi 80 prosenttiin yksityismetsien bruttokantorahatuloista. Kasvu tapahtui hankintahakkuiden kustannuksella, joiden osuus tuloista putosi 5 prosenttiyksikköä 13 prosenttiin. Kotitarvepuun osuus pysyi 7 prosentissa.
Metsäteollisuus hakkasi omia metsiään selvästi edellisvuotista enemmän, minkä takia sen bruttokantorahatulot nousivat 15 prosentilla 100 miljoonaan euroon. Tulojen lisäys saatiin tukkipuista, joista saadut kantorahatulot lisääntyivät lähes neljänneksellä. Metsähallituksen bruttokantorahatulot olivat 124 miljoonaan euroa. Nousua edellisvuoteen oli runsas prosentti.
Yksityismetsätalouden osuus bruttokantorahatuloista oli 87 prosenttia. Yksityismetsien osuus tuloista oli yli 96 prosenttia Metsäkeskus Rannikon, Lounais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Metsä-teollisuuden osuus oli keskimäärin 6 prosenttia, ja korkein se oli Pohjois-Karjalassa (16 %), Kainuussa (10 %) ja Pohjois-Savossa (9 %). Metsähallitus sai bruttokantorahatuloista 7 prosenttia, ja sen alueellinen merkitys painottui Pohjois-Suomeen. Lapissa ja Kainuussa se sai tuloista yli 35 prosenttia.
Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen
tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2104, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla Metinfo
Tilastopalvelusta (maksullinen).
Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/