Metla Metsätilastotiedote

Metsätilastotiedote 670, 25.04.2003

Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002

Toimittaja: Esa Ylitalo

Metsähakkeen kokonaiskäyttö 1,7 miljoonaa kuutiometriä – kasvu edellisvuodesta 24 prosenttia

Puupolttoaineen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa

Vuonna 2002 lämpö- ja voimalaitokset käyttivät energiantuotantoon kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 13,3 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Puupolttoaineiden energiasisältö oli lähes 25 terawattituntia (TWh), mikä vastaa noin 6 prosenttia Suomen vuoden 2002 kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta.

Puupolttoaineista metsähaketta oli 1,3 milj. m³ ja metsäteollisuuden sivutuotepuuta 12 milj. m³. Sivutuotepuusta merkittävintä oli puun kuori, jota käytettiin 8,6 milj. m³ eli liki 65 prosenttia kaikista puupolttoaineista (kuva 1). Erilaisia puruja (pääasiassa sahan- ja kutteripuru) poltettiin 2,2 miljoonaa kiintokuutiometriä (17 %) ja teollisuuden puutähdehaketta 0,8 milj (6 %). Kierrätyspuuta ja muuta puuta kului yhteensä 0,4 milj. m³ sekä metsäteollisuuden sivutuotteista valmistettuja pellettejä ja brikettejä noin 27 000 tonnia.

Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin eniten Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella, kaikkiaan 21 prosenttia kokonaiskäytöstä. Kaakkois-Suomessa poltettiin myös yli neljännes kaikesta kuoresta. Seuraavaksi eniten puupolttoaineita käytettiin Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa (10 %). Vuoteen 2002 verrattuna käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Rannikon (42 %) ja Etelä-Savon metsäkeskuksien (17 %) alueilla, joista etenkin Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella metsähakkeen käyttö yli kuusinkertaistui. Puupolttoaineen käyttö väheni suhteellisesti eniten Etelä-Pohjanmaalla.

Tilasto kattaa lämpö- ja voimalaitosten käyttämät kiinteät puupolttoaineet. Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö muodostuu edellisen lisäksi metsäteollisuuden energiantuotantoon käyttämistä jäteliemistä (mm. mustalipeä) ja pientalokiinteistöjen (omakotitalot, maatilat, vapaa-ajan asunnot jne.) käyttämästä polttopuusta. Vuonna 2002 arvioitiin kaikkien puuperäisten polttoaineiden osuuden Suomen energian kokonaiskulutuksesta olevan noin 20 prosenttia (Energiaennakko 2002).

Metsähakkeen kokonaiskäyttö

Vuonna 2002 metsähaketta käytettiin energiantuotantoon kaikkiaan 1,7 miljoonaa kiintokuutiometriä (kuva 2). Tilasto kattaa sekä lämpö- että voimalaitoskäytön että pientalokiinteistöjen käyttämän metsähakkeen. Edellisvuoteen verrattuna metsähakkeen käyttö lisääntyi 24 prosenttia.

Metsähaketta käyttäviä laitoksia oli vuonna 2002 kaikkiaan 365 (ml. lämpöyrittäjäkohteet), joissa haketta kului 1,3 milj. m³. Eniten metsähaketta käytettiin Rannikon (17 %) ja Keski-Suomen (14 %) metsäkeskusten alueilla. Metsähakkeen käyttö väheni edellisvuodesta eniten Lapissa (vrt. Metsätilastotiedote 620).

Pientalojen kattiloissa metsähaketta poltettiin 0,4 milj. m³. Tieto perustuu Metsäntutkimuslaitoksen lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen Pientalokiinteistöjen polttopuuun käyttö -tutkimukseen (Metsätilastotiedote 631). Hallituksen vuonna 1998 asettaman Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on lisätä metsähakkeeksi käytettävän energiapuun vuotuista käyttöä 5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä.

Eniten metsähaketta valmistettiin hakkuutähteestä eli hakkuualalta korjatuista oksista ja latvuksista, joiden osuus metsähakkeen raaka-aineesta oli 63 prosenttia. Seuraavaksi eniten käytettiin lähinnä taimikonhoidossa ja nuoren metsän harvennuksessa syntyvää karsimatonta rankaa (18 %). Metsähakkeesta tai sen raaka-aineesta oli alkuperältään ulkomaista 4 prosenttia.

Puupolttoaineiden hinnat

Metsähake maksoi vuonna 2002 käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa 7,55 euroa irtokuutiometriä kohden (€/i-m³). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 5,15 €/i-m³ ja sahanpurusta 4,40 €/i-m³. Hinnaltaan edullisinta oli puun kuori, 4,20 €/i-m³. Kierrätyspuulle, pelleteille ja briketeille sekä muulle polttopuulle ei hintoja laskettu riittämättömän havaintomäärän vuoksi.

Kerätty hinta-aineisto edusti vain osaa käytetyn puupolttoaineen kokonaismäärästä. Lähes puolet puupolttoaineesta ja esim. noin 60 prosenttia kuoresta syntyi yrityksen oman teollisuusprosessin tuotteena, mikä ei ole mukana hintatilastossa. Myöskään kaikelle yrityksen ulkopuolelta ostetulle puupolttoaineelle ei saatu hintatietoja, koska kauppasopimuksissa oli sovittu hintojen salassapidosta. Parhaiten hintatietoja saatiin metsähakkeesta, jossa hintatietojen osuus kokonaiskäytöstä oli 70 prosenttia.

Kuvat 1,2,3 ja 4

Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2104, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen).


Metla Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/
Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/