Metla Metsätilastotiedote

Metsätilastotiedote 620, 22.4.2002

Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2001

Toimittaja: Esa Ylitalo

Metsähakkeen kokonaiskäyttö 1,3 miljoonaa kuutiometriä - kiinteät puupolttoaineet 6 prosenttia Suomen kokonaisenergiasta

Puupolttoaineen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa

Vuonna 2001 energiantuotantoon käytettiin kiinteää puupolttoainetta kaikkiaan 12,4 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna (taulukko 1). Käytetyn puupolttoaineen energiasisältö oli hieman yli 23 terawattituntia (TWh), noin 6 prosenttia Suomen vuoden 2001 eri energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Kaikkien puuperäisten polttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2001 oli noin 20 % (Energiaennakko 2001).

Merkittävimmät puupolttoaineet olivat puun kuori ja erilaiset purut (pääasiassa sahanpuru ja kutterinlastu), jotka yhdessä kattoivat yli 80 prosenttia kokonaiskäytöstä (kuva 1). Kuorta käytettiin yhteensä 8 miljoonaa kiintokuutiometriä (14 TWh) eli 65 prosenttia kaikista puupolttoaineista. Erilaisten purujen käyttö oli hieman yli 2 miljoonaa kiintokuutiometriä (4,5 TWh). Puruja polttavia laitoksia oli myös lukumääräisesti eniten, noin 330. Perinteisesti lähes kaikki metsäteollisuudessa syntyvä kuori poltetaan, mutta osa puruista ja miltei kaikki teollisuuden puutähdehake käytetään massa- ja levyteollisuuden raaka-aineena.

Metsähakkeen osuus lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyistä puupolttoaineista oli lähes miljoona kiintokuutiometriä ja teollisuuden puutähdehakkeen liki 0,9 miljoonaa. Kierrätyspuuta ja muuta polttopuuta käytettiin 0,3 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden sivutuotteista valmistettuja pellettejä ja brikettejä poltettiin noin 24 000 tonnia.

Puupolttoainetta käytettiin eniten Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella, kaikkiaan 21 prosenttia kokonaiskäytöstä (taulukko 2). Kaakkois-Suomessa poltettiin lähes kolmannes kaikesta kuoresta. Seuraavaksi suurinta käyttö oli Pohjois-Karjalassa (11 %) sekä Keski- ja Lounais-Suomessa (9 %). Näiden metsäkeskusten alueilla on runsaasti metsäteollisuutta, mistä johtuen myös teollisuuden raakapuun käyttö on alueilla suurta (Metsätilastollinen vuosikirja 2001). Vuoteen 2000 verrattuna puupolttoaineiden käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Ahvenanmaan (62 %) ja Pohjois-Karjalan metsäkeskuksien (46 %) alueilla, joista jälkimmäisessä etenkin puun kuoren käyttö moninkertaistui. Puupolttoaineen käyttö väheni suhteellisesti eniten Pohjois-Savossa.

Tilasto ei kata pientalojen (omakotitalot, maatilat, vapaa-ajan asunnot jne.) käyttämää polttopuuta eikä puunjalostusteollisuuden energiantuotantoonsa käyttämiä jäteliemiä (mm. mustalipeä). Viimeisimmän raportoidun, lämmityskauteen 1992/93 kohdistuneen selvityksen mukaan (Salakari & Peltola 1995) pientaloissa poltettiin puuta kaikkiaan 5,6 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa (bruttoenergiamäärä 12,5 TWh). Uuden, vuoteen 2000 kohdistuneen tutkimuksen ennakkotietojen mukaan pientalojen polttopuun käyttö on pysynyt edelleen samalla tasolla. Metsäteollisuuden jäteliemien käyttö oli vuonna 2001 noin 37 TWh (Energiaennakko 2001).

Tilastokeskuksen Energiaennakon mukaan puuperäisten energialähteiden käyttö väheni vuonna 2001. Erityisesti pieneni metsäteollisuuden jäteliemien käyttö massa- ja paperiteollisuuden tuotannon vähentyessä. Tähän tilastoon kuuluvien kiinteiden puupolttoaineiden käyttö sen sijaan hieman lisääntyi, koska uusia puuta käyttäviä laitoksia otettiin käyttöön ja vanhoja muutettiin kiinteällä puupolttoaineella toimiviksi. Kiinteän puupolttoaineen käyttö lisääntyy edelleen, sillä lähitulevaisuudessa valmistuu useita suuria puupolttoainetta käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia.

Eri puupolttoainelajien määrien vertaamiseen eri vuosien välillä tulee suhtautua varauksin. Tämä koskee etenkin teollisuuden puutähdehaketta, purua ja kuorta, joita suurimmat laitokset käyttävät energiantuotantoonsa erilaisia puupolttoaineseoksina ja joiden jakaminen puupolttoainelajeihin tuottaa usein vaikeuksia.

Metsähakkeen kokonaiskäyttö

Vuonna 2001 metsähaketta käytettiin energiantuotantoon kaikkiaan 1,3 miljoonaa kiintokuutiometriä (kuva 2 ja taulukko 3), mikä vastaa energiasisällöltään yli 230 000 öljytonnia. Edellisvuoden tilastoon verrattuna metsähakkeen kokonaiskäyttö lisääntyi yli 40 prosenttia. Hallituksen vuonna 1998 asettaman Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on lisätä metsähakkeeksi käytettävän energiapuun vuotuista käyttöä 5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä.

Metsähaketta käyttäviä laitoksia oli vuonna 2001 kaikkiaan 307, joissa kului noin 70 prosenttia eli 0,960 miljoonaa kiintokuutiometriä metsähakkeesta. Laitosten käyttämän metsähakkeen määrä lisääntyi edellisvuodesta liki neljänneksen. Metsähakkeesta tai sen raaka-aineesta oli alkuperältään ulkomaista 6 prosenttia.

Pientalojen kattiloissa poltettiin metsähaketta kaikkiaan 0,381 miljoonaa kiintokuutiometriä. Tiedot metsähakkeen käytöstä perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen vuoteen 2000 kohdistuneen Pientalojen polttopuunkäyttö -tutkimuksen ennakkotietoihin. Aiemmin tilastoituun lukuun (0,142 milj. m³) verrattuna käyttö liki kolminkertaistui.

Eniten metsähaketta käytettiin Keski-Suomen (14 %), Lounais-Suomen (12 %) ja Pirkanmaan metsäkeskusten (11 %) alueilla (taulukko 2). Metsähakkeen käyttö väheni edellisvuodesta eniten Häme-Uusimaan metsäkeskuksen alueella (vrt. Metsätilastotiedote 574).

Hakkuutähteen eli hakkuualalta korjattujen oksien ja latvusten osuus metsähakkeen raaka-aineesta oli liki 60 prosenttia (taulukko 4). Seuraavaksi eniten käytettiin lähinnä taimikonhoidossa ja nuoren metsän harvennuksessa syntyvää karsimatonta kokopuuta (21 %) sekä järeää runkopuuta (10 %). Esitetyssä jaottelussa ei ole mukana pientaloissa käytetty metsähake.

Puupolttoaineiden hinnat

Puupolttoaineiden koko maan keskihinnat on esitetty taulukossa 5. Metsähake maksoi vuonna 2001 käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa 6,95 €/i-m³. Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 5,35 €/i-m³ ja puruista 4,20 €/i-m³. Hinnaltaan edullisinta oli puun kuori, 4,15 €/i-m³. Kierrätyspuulle, pelleteille ja briketeille sekä muulle polttopuulle ei hintoja laskettu riittämättömän havaintomäärän vuoksi. Teollisuuden puutähdehakkeen tilavuus- ja energiahintojen erisuuruinen kehitys johtui keskimääräisen energiatiheyskertoimen (MWh/i-m³) muuttumisesta tilastoaineistossa vuosien 2001 ja 2000 välillä. Vuonna 2001 kerroin oli 0,77, kun se vuonna 2000 oli 0,83.

Kerätty hinta-aineisto edusti vain osaa käytetyn puupolttoaineen kokonaismäärästä. Keskimäärin puolet puupolttoaineesta ja esimerkiksi 65 prosenttia kuoresta syntyi yrityksen oman teollisuusprosessin tuotteena, mikä ei ole mukana hintatilastossa. Myöskään kaikelle yrityksen ulkopuolelta ostetulle puupolttoaineelle ei saatu hintatietoja, koska kauppasopimuksissa oli sovittu hintojen salassapidosta. Parhaiten hintatietoja saatiin metsähakkeesta ja puruista, yli 70 prosenttia ostojen määristä.

Kuvat 1 ja 2

Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. (09) 857 051, fax (09) 8570 5717, email: etunimi.sukunimi@metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla Metinfo tilastopalvelusta (maksullinen).
Metla Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/
Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/