Metla Metsätilastotiedote

Metsätilastotiedote 646, 14.10.2002

Metsänhoito- ja perusparannustyöt, vuosi 2001

Toimittajat: Sinikka Västilä, Helena Herrala-Ylinen

Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista

Metsänhoito- ja perusparannustyöt

Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien työmäärät kasvoivat edellisvuotisesta. Vain raivauksen, metsänlannoituksen ja metsäteiden perusparannuksen määrät pienenivät vuoteen 2000 verrattuna.

Metsänviljelyala oli 126 000 hehtaaria, josta 36 000 hehtaaria (28 %) kylvettiin ja 90 000 hehtaaria (72 %) istutettiin. Kylvöt olivat 94-prosenttisesti männyn kylvöjä. Kuusen istutuksia on tehty parina viime vuonna runsaasti. Vuonna 2001 kuusen istutusala oli 54 000 hehtaaria eli 60 prosenttia koko istutusalasta. Uudistusaloja raivattiin 67 000 hehtaaria ja muokattiin 129 000 hehtaaria. Lähes puolet muokatuista aloista äestettiin.

Taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostusta tehtiin 239 000 hehtaarilla, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työmäärät ovat kasvaneet vuodesta 1997 mm. valtion lisääntyneen rahoitustuen ja tehostuneen neuvonnan ansiosta.

Kunnostusojituksia tehtiin 83 000 hehtaarilla, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsäteitä rakennettiin noin 1 600 kilometriä ja perusparannettiin 1 340 kilometriä. Uusia metsäteitä rakennettiin selvästi edellisvuotta enemmän, mutta perusparannusten määrä laski.

Metsänhoito- ja perusparannustyöt

Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 237 miljoonaa euroa eli 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kustannusten arviointia kuvataan tarkemmin laatuselosteessa (s. 38). Yksityismetsien osuus kokonaiskustannuksista oli 80, metsäteollisuuden 7 ja valtion 13 prosenttia. Metsänuudistamiseen käytettiin eniten varoja, 101 miljoonaa euroa (43 %). Taimikonhoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen käytettiin 29, metsäteiden rakentamiseen, perusparannukseen sekä kunnossapitoon 17, kunnostusojitukseen 7 ja muihin töihin 4 prosenttia metsänhoito- ja perusparannusvaroista.

Yksityismetsien kokonaiskustannuksista, 188 miljoonasta eurosta, 31 prosenttia katettiin valtion tuilla. Metsänomistajien oman rahoituksen ja työn arvo oli 130 miljoonaa euroa. Eniten tukea myönnettiin taimikonhoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen. Tuen osuus oli suurin Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkeskusten alueilla.

Hakkuualat

Vuonna 2001 kokonaishakkuuala oli 524 000 hehtaaria, mikä oli 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yksityismetsien osuus kokonaishakkuualasta oli 77, metsäteollisuusyhtiöiden 9 ja valtion 14 prosenttia. Yksityismetsien osuus vuoden 2001 markkinahakkuiden puumäärästä (53,3 milj. m³) oli kuitenkin 85 prosenttia, yhtiöiden 7 ja Metsähallituksen 9. Omistajaryhmittäin tarkasteltuna hakkuupinta-ala pieneni selvästi yksityismetsissä, mutta kasvoi metsäteollisuuden metsissä. Ensiharvennusten ala kasvoi kuitenkin kaikkien omistajaryhmien metsissä. Harvennushakkuiden osuus kokonaishakkuualasta oli 59 prosenttia (309 000 hehtaaria) ja avohakkuiden 23 prosenttia (118 000 hehtaaria). Vastaavat osuudet vuotta aiemmin olivat 54 ja 26. Hakkuiden puumäärästä noin kaksi kolmannesta saatiin uudistushakkuista ja yksi kolmannes kasvatushakkuista.

Vuoden 2000 metsänhoito- ja perusparannustöiden työmäärät ja kustannukset on julkaistu Metsätilastotiedotteessa 596.

Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. (09) 857 051, fax (09) 8570 5717, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen).


Metla Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/
Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/