Pientalojen käyttämän polttopuun energiasisältö oli noin 46 petajoulea (13 TWh), mikä vastaa noin 3,5 prosenttia kaikkien energianlähteiden kokonaiskulutuksesta Suomessa. Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan erilliset pientalot, vapaa-ajan rakennukset ja maatalousrakennukset käyttivät erilaisia lämmitysenergian lähteitä yhteensä noin 110 petajoulen edestä vuonna 2001 (Energiaennakko 2001, Energiatilastot 2000). Polttopuun energianlähdeosuus on siis tässä ryhmässä runsaat 40 prosenttia.
Taulukossa 1 esitetään metsäkeskuksittaiset polttopuun käyttömäärät. Vertailusta edelliseen tutkimukseen 1992/1993 ilmenee, että havupuun osuus polttopuusta on noussut. Jätepolttopuun käytössä ei ole tapahtunut määrällisiä muutoksia. Kiinteistökohtaisen käytön keskiarvo oli 4,4 kuutiometriä polttopuuta vuodessa. Korkeimmat keskiarvot olivat Etelä-Pohjanmaan 6,7 m³ ja Pohjois-Pohjanmaan 5,8 m³, alimmat 1,8 m³ Ahvenanmaalla ja 2,1 m³ Etelärannikon alueella.
Lämmityskauteen 1992/1993 verrattuna maatilojen polttopuun käyttö on vähentynyt, mutta omakotitalojen ryhmässä kokonaiskäyttömäärä on nyt huomattavasti korkeampi (taulukko 2). Maatilojen, varsinkin aktiivitilojen määrä on pienentynyt (Maatilatilastollinen vuosikirja 2001). Tilakohtainen polttopuun käyttö ei kuitenkaan ole vähentynyt, vaan hieman lisääntynyt. Omakotiasukkaiden keskuudessa polttopuu on lisännyt suosiotaan. Omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen määrät ovat 1990-luvulla kasvaneet (Rakennukset, .... 2000, Kesämökit 2000). Suuri ero ryhmässä 'muu' johtuu perusjoukon erilaisesta rajauksesta.
Tyypillisesti vuotuinen keskikäyttö oli alle 2 m³ (1/3 kiinteistöistä) tai 2–4 m³ (1/5 kiinteistöistä). Viidennes ilmoitti, ettei polttopuuta ole käytetty lainkaan. Erityyppiset kiinteistöt erosivat keskikäyttömääriltään huomattavasti. Maatilakiinteistöillä tyypillinen käyttömäärä oli 10–20 m³, kun se omakotitaloilla ja erityisesti vapaa-ajan asunnoilla oli alle 2 m³.
Polttopuukyselyssä pyydettiin käytetyt määrät ilmoittamaan niinä puutavaralajeina, joina polttopuu oli hankittu (taulukko 3). Vertailusta edelliseen tutkimukseen voidaan todeta, että perinteinen halko on menettänyt suosiotaan polttopuun hankintamuotona.
Seitsemän havaintopaikkakunnan keskiarvoina vuosien 2001 ja 1993 lämmitystarveluvut olivat samansuuruiset, mutta vuosi 2000 oli lämpimämpi kuin vuosi 1992 (Energiatilastot 2000).
Varsinainen tutkimusraportti valmistuu myöhemmin tänä vuonna.
Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen
tietopalvelu , puh. (09) 857 051, fax (09) 8570 5717, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla Metinfo
tilastopalvelusta (maksullinen).
Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/