Metla Metsätilastotiedote

Metsätilastotiedote 650, 27.11.2002

Yksityismetsätalouden kannattavuus

- Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2000 sekä alueittaiset katelaskelmat vuosille 2000 ja 2001

Toimittaja: Esa Uotila

Tulot edelleen selvästi yli 1990-luvun keskiarvon

Yleistä

Vuodella 2000 oli edellytyksiä jäädä historiaan yksityismetsätalouden parhaana vuotena, mutta syksyllä alkaneen taantuman takia bruttokantorahatulot nousivat reaalisesti lopulta vain vajaat 3 prosenttia edellisvuodesta 1,64 miljardiin euroon. Nousun syynä oli etenkin kuusitukin kantohintojen paraneminen, sillä hakkuumäärä jäi alle 48 miljoonan kuution ja lisäystä edellisvuodesta oli vain 0,5 prosenttia. Vuonna 2001 kantohinnat alenivat ja hakkuumäärät jäivät 45 miljoonaan kuutiometriin, mistä seurasi bruttokantorahatulojen jääminen vajaaseen 1,5 miljardiin euroon. Yksityismetsien hoitoon ja perusparannukseen käytettiin vuonna 2000 lähes 180 ja 2001 yli 188 miljoonaa euroa (Metsätilastollinen vuosikirja 2001, 2002).

Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat kahteen pääluokkaan:
· alueittaisiin tilastoaineistoihin (lähteet: Tilastokeskus, Metla ja Mkk Tapio) sekä
· tilakohtaiseen aineistoon (lähde: Tilastokeskus, Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto MYTT).

Aluejaon perusteena on metsäkeskukset. Suuraluejako Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomeen on esitetty laatuselosteessa kuvassa 6.

Alueittaiset tilastoaineistot 2000 ja 2001

Alueittaisilla tilastoaineistoilla tehty katelaskelma metsäkeskuksittain on esitetty taulukossa 1.

Bruttotulot (bruttokantorahatulot)

Bruttokantorahatulot olivat vuonna 2000 keskimäärin 123 €/ha. Nousua edellisvuodesta oli 2,6 prosenttia. Tulot nousivat Pohjois-Suomessa hieman enemmän (+3 %) kuin Etelä-Suomessa. Itä-Suomessa tulot olivat selvästi korkeimmat (178 €/ha) ja Pohjois-Suomessa alimmat (44 €/ha).

Vuonna 2001 tulot laskivat 110 €/ha:lta. Selvintä pudotus oli Länsi-Suomessa (-13 %) ja pienintä Pohjois-Suomessa (-2 %).

Kustannukset

Yksityismetsätalouden bruttokustannukset nousivat vuonna 2000 reaalisesti yhdellä prosentilla ja olivat 20 €/ha. Nousun aiheutui metsän uudistamiskustannusten lisääntymisestä (+12 %), joka on seurausta aikaisempien vuosien runsaista päätehakkuista.

Vuonna 2001 kokonaiskustannusten lievä nousu jatkui (+0,8 €/ha). Nousua aiheutui etenkin siitä, että nuorten metsien hoitokampanja lähti kunnolla käyntiin. Samalla tukien käyttö nousi 4,3 €/ha:lta (+19 %).

Nettotulot

Yksityismetsätalouden nettotulos oli vuonna 2000 ennen veroja keskimäärin 106 €/ha (+3 %). Pohjois-Suomessa nettotulot olivat 35 (+3,7 %), Itä-Suomessa 157 ja Länsi-Suomessa 131 €/ha. Vuonna 2001 tulot putosivat 94 €/ha:lta (-12 %), vähiten Pohjois-Suomessa (-4 %).

Yhteenvetolaskelmat

Kuvassa 1 ja on esitetty alueittaisten tietojen perusteella tehdyn yksityismetsätalouden katelaskelmat vuosille 2000 ja 2001. Kuva perustuu taulukoiden 1ja 2 tietoihin.

Vuosi 2002

Vuodesta 2002 näyttää tulevan hieman parempi kuin vuodesta 2001. Hakkuiden arvioidaan lisääntyvän pari prosenttia ja tulojen 3 (tarkemmin Metsäsektorin suhdannekatsaus 2002-2003).

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2000

Yhteenveto maatilatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) taustatekijöistä metsätalouden osalta on esitetty taulukossa 3.

Myyntituloverotuksen valinneet

Yhteenveto puunmyyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista koko maassa ja suuralueittain on esitetty taulukossa 4. Laskelma noudattaa metsätalouden pääomatuloverotuksen kaavaa.

Bruttotulot (puunmyyntitulot, korvaukset ja omaan käyttöön otettu puutavara)

Puun myyntituloverotuksen valinneilla maatilametsänomistajilla metsätalouden bruttotulot olivat 122 €/ha vuonna 2000. Varsinkin isot tilat hakkasivat edellistä vuotta vähemmän ja niillä tulot putosivat 13 prosenttia, kun taas alle 20 hehtaarin tiloilla tulot nousivat 15 prosenttia ja olivat 155 €/ha. Suuralueittain tulot laskivat Länsi-Suomessa (128 €/ha, -7 %), mutta nousivat Itä-Suomessa (143 €/ha, +2 %) ja Pohjois-Suomessa (38 € ha, +5 %). Pohjois-Suomen hyvä tulos perustui tilakokoluokassa 20–49,9 hehtaaria tapahtuneeseen 90 prosentin tulojen lisääntymiseen.

Pystykauppatulojen osuus kaikista tuloista kasvoi selvästi ja oli 77 prosenttia (+3 %-yks.), ja hankintakauppatulojen osuus kokonaistuloista vastaavasti aleni 21 prosenttiin. Hankintatulojen osuus oli vielä 1990-luvun puolivälissä MYTT -tiloilla noin kolmasosa. Pohjois-Suomessa hankintakauppatulojen osuus kokonaistuloista putosi 22 prosenttiin (-12 %-yks.); muualla maassa pudotus oli 2–3 prosenttiyksikköä. Hankintahakkuiden merkitys on muutenkin ollut vähenemässä: 1990-luvun puolivälissä neljäsosa yksityismetsien puusta tuli hankintahakkuista, vuonna 2000 vain 16 prosenttia (Metsätilastollinen vuosikirja 2001).

Menot

Vuosimenoihin ja poistoihin perustuvat vähennykset olivat keskimäärin 25 €/ha, missä oli 8 prosentin pudotus edelliseen vuoteen verrattuna.

Tilakokoluokittain hehtaarikohtaiset menot olivat korkeimmat alle 20 hehtaarin tiloilla (30 €/ha, +5 %). Muissa tilakokoluokissa menot olivat lähellä keskiarvoa. Selvimmin merkittävistä menoeristä putosivat palkkausmenot etenkin isoilla tiloilla (-43%). Vuosimenojen ”muiden menojen” osuus kokonaismenoista kasvoi 77 prosenttiin ja palkkauksen aleni 7 prosenttiin (- 2 %-yks.). Pääomatuloverotuksen vähennykset sisältävät hankintamyyntien puunkorjuukustannuksia, joiden arvioitu osuus menoista on suuruusluokaltaan neljäsosa.

Nettotulot puun myyntituloverotuksessa

Vuonna 2000 maataloutta harjoittavien metsänomistajien puhdas pääomatulo oli 97 €/ha (-3 %). Tulot laskivat molemmissa yli 50 hehtaarin tilakokoluokissa ja nousivat pienemmillä tiloilla. Pohjois-Suomessa puhdas pääomatulo nousi 27 €/ha:lta (+15 %).

Investoinnit

Puun myyntituloverotuksessa ilmoitetut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) olivat 3,8 €/ha eli nousua oli 11 prosenttia. Koneinvestoinnit lisääntyivät ja niiden osuus kokonaisinvestoinneista nousi 76 prosenttiin (+3 %-yks.).

Puukaupat

Vuonna 2000 puukauppatuloja oli saanut selvästi yli puolet (56 %, +1 %-yks.) puunmyyntituloverotuksen valinneista MYTT -tiloista. Puunmyyntitulot niitä saaneilla tiloilla olivat keskimäärin 12 300 euroa (-10 %). Keskimääräisten puukauppatulojen lasku johtui isojen tilojen edellisvuotta pienemmästä puukauppa-aktiivisuudesta. Pystykauppatuloja saaneita tiloja (34 %) oli hieman enemmän kuin hankintakauppatuloja saaneita tiloja (33 %.). Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin 17 000 (-6 %) ja hankintakauppatuloja 5 800 (-24 %) euroa puukauppatuloja saanutta tilaa kohti.

Yhteenvetolaskelmat

MYTT-aineiston puun myyntituloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvassa 2 on esitetty metsätalouden verotuksen puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvassa 3 esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirta- ja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Kuvat perustuvat taulukon 4 tietoihin.

Pinta-alaverotuksen valinneet

MYTT-aineiston pinta-alaverotuksen valinneilla tiloilla laskennallinen bruttotulo oli 80 €/ha eli yhtä suuri kuin edellisenä vuonna (kuva 4). Vähennykset olivat keskimäärin 33 €/ha. Keskimääräisvähennyksen osuus kaikista vähennyksistä oli 14 (-2 %-yks.), verovapaus- alueiden 38 (+2 %-yks.) ja uudistamisvähennyksen 19 prosenttia (+2 %-yks.). Pinta-alaverotuksen puhdas tulo eli laskennallinen nettotulo oli 48 €/ha (-5,6 %). Isoilla tiloilla hehtaarikohtainen tulo oli keskimäärin 51 prosenttia pienimmän kokoluokan tilojen tulosta (kuva 4).

Vertailu

Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot
Bruttokantorahatulot ja pääomatulot

MYTT-aineistossa myyntituloverotustietoihin perustuvat bruttotulot (€/ha) olivat Länsi-Suomessa 17 %, Itä-Suomessa 25 % ja Pohjois-Suomessa 14 % pienemmät kuin kaikki yksityismetsänomistajat kattavan alueittaisen aineiston bruttokantorahatulot. Koko maassa MYTT-aineistolla lasketut tulot olivat yhtä suuret kuin alueittaisella aineistolla lasketut, sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTT-aineistossa eivät matalatuottoiset pohjoisen alueet vaikuta yhtä paljon keskiarvoon kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa.

Tuloerot ovat odotettavia, sillä puunmyyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa, mitä vähemmän aikoi hakata vuoteen 2006 kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa tilanteessa saadut bruttokantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyy hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja (ks. laatuseloste).

Menot

Alueittaisten tilastoaineistojen aineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste).

Nettokatorahatulot ja puhdas pääomatulo

MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo (€/ha) oli vuonna 2000 Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa kolme neljäsosaa alueittaisilla aineistoilla lasketuista nettotuloista. Vuosina 1994-2000 MYTT-aineiston myyntituloverotiedoilla laskettu nettotulo on ollut Länsi-Suomessa 77 ja Itä- sekä Pohjois-Suomessa 72 prosenttia alueittaisilla aineistoilla lasketusta nettotuloksesta (kuva 5).

Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa
Muun muassa runsaiden hakkuiden takia pinta-alaverotus oli edelleen edullinen verotusvaihtoehto metsänomistajille. Pinta-alaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat alueittain 73-80 % myyntituloverotuksen pääomatulosta ja 59-70 % alueittaisilla aineistoilla lasketuista bruttokantorahatuloista. (Kuvat 1, 2 ja 4)

Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin 33 €/ha eli 22 % suuremmat kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia.

Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Keskimääräisestä puunmyyntiverotustulosta (97 €/ha) maksetaan pääomatuloveroa 28 €/ha, mitä vastaava tuloveroprosentti pinta-alaverotuksessa (tulo 48 €/ha) olisi 59.

Kuvat 1 ja 2

Kuvat 3 ja 4

Kuva 5
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.
·

Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. (09) 857 051, fax (09) 8570 5717, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen).


Metla Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/
Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/