Metla Metsätilastotiedote

Metsätilastotiedote 604, 12.12.2000

Metsien pinta-alaverotus 2001

Toimittajat: Martti Salakari, Helena Herrala-Ylinen

Verokuutiometrin raha-arvo nousi 1,7 prosenttia

Verokuutiometrin raha-arvo vuonna 2001 oli koko maassa keskimäärin 123 markkaa. Kasvua edellisvuodesta oli 1,7 prosenttia (taulukko 1). Nousu on jatkunut kuutena peräkkäisenä vuotena, ja raha-arvo vuonna 2001 ylittää 90–luvun huippulukeman (kuva 1). Viime vuosikymmenellä raha-arvo oli alimmillaan (v. 1994) 79 markkaa.

Kunnittain määriteltävää verokuutiometrin keskimääräistä raha-arvoa käytetään metsätulojen pinta-alaperusteisessa verotuksessa.

Verokuutiometrin raha-arvo nousi suhteellisen tasaisesti maan eri osissa, lukuunottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusta, joissa se laski. Keskimääräisestä noususta huolimatta raha-arvo laski n. 40 %:ssa kunnista. Vuonna 2000 laskua tapahtui suurin piirtein yhtä monessa kunnassa. Merkittävä nousuun vaikuttava tekijä oli nyt järeän puun hinnan nousu. Kuten hakkuuvuonna 1999/00, eniten nousi kuusitukin arvo. Raha-arvo kohosi eniten Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa (myös v. 2000), vähiten Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella.

Raha-arvo lasketaan kahden edellisen hakkuuvuoden puun hintojen ja hakkuumäärien perusteella. Hakkuuvuonna 2000/01 kaikkien tukkilajien hinnat nousivat ja kuitupuiden hinnat laskivat (vähemmän kuin hakkuuvuonna 1999/00, taulukko 2). Hintakehityksen yhteisvaikutus nosti keskimääräisen laskennallisen kantohintatason  (puukuutiometrin bruttoraha-arvo) 135 mk/m³, mikä on n. 3 prosenttia edellisvuotista korkeampi (taulukko 1). Myös laskennallisten kantohintojen määrittelyssä käytetyt hankintahakkuiden korjuukustannukset nousivat (taulukko 3).

Päättyneen hakkuuvuoden markkinahakkuut (55,9 milj. m³) ylittivät veronalaisen kasvun puutavaramäärän (47,9 milj. m³). Kotitarvepuusta ja veronalaisesta hakkuusäästöstä aiheutuva arvonalennus vaihtelee kunnittain hakkuiden mukaan ja hakkuusäästöstä johtuvaa  alennusta puukuutiometrin raha-arvoon tuli 101 kunnassa (taulukko 6).

Puutavaralajikohtainen kauppojen lukumäärä (kuva 2) on edelleen suuri, jos pidetään hakkuuvuotta 1998/99 vertailuvuotena. Kaupat havutukeista ovat kuitenkin vähentyneet edellisestä hakkuuvuodesta, mutta kaupat mänty- ja koivukuidusta ovat lisääntyneet. Syyt kauppojen lukumäärän nopeaan lisääntymiseen eivät ole täsmällisesti tiedossa. Paitsi hakkuumäärien kasvu, siihen on voinut vaikuttaa myös laki metsänhoitoyhdistyksistä, joka rajoittaa yhdistysten kaupantekoa.

Puun kasvatuksen kulujen osuus metsätalouden bruttoarvonlisäyksestä oli vuosina 1996–00 keskimäärin 6 prosenttia (taulukko 4). Vuoden 2001 verotusta varten tarkistetut, pinta-alaverotuksen tilakohtaiset uudistamis- ja taimikkovähennykset ovat taulukossa 5. Vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa näitä vähennyksiä sovelletaan vain markkamääräisinä.

Vuoden 2001 verokuutiometrin keskimääräiset raha-arvot on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä 1082/2001. Vuotta 2000 koskevat pinta-alaverotuksen tiedot on julkaistu Metsätilastotiedotteessa 556. Yksityiskohtaisesti verokuutiometrin keskimääräisen raha-arvon laskenta on kuvattu Metsäntutkimuslaitoksen tiedonannossa 431.

Kuva 1

Kuva 2

Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. (09) 857 051, fax (09) 8570 5717, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla Metinfo tilastopalvelusta (maksullinen).


Metla Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/
Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/