Kunnittain määriteltävää verokuutiometrin keskimääräistä raha-arvoa käytetään metsätulojen pinta-alaperusteisessa verotuksessa
Verokuutiometrin raha-arvo nousi tasaisesti maan eri osissa lukuunottamatta Ahvenanmaata, jossa se laski keskimäärin yli 10 %. Keskimääräisestä noususta huolimatta raha-arvo laski joka viidennessä kunnassa. Vuonna 1999 se laski vain 4 prosentissa kuntia. Merkittävä nousuun vaikuttava tekijä oli nyt lähes ainoastaan kuusitukin hinta. Myös hakkuusäästö jäi alle viimevuotisen ja nosti osaltaan arvoa. Eniten raha-arvo kohosi Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa, vähiten Lapin metsäkeskuksen alueella.
Raha-arvo lasketaan kahden edellisen hakkuuvuoden puun hintojen ja hakkuumäärien perusteella. Hakkuuvuonna 1999/00 vain kuusitukin hinta nousi, ja päinvastoin kuin hakkuuvuonna 1998/99 kuitupuiden hinnat laskivat (taulukko 2). Hakkuuvuoden 1999/00 keskimääräinen laskennallinen kantohintataso (puukuutiometrin bruttoraha-arvo) 130 mk/m³ oli noin prosentin edellisvuotista alhaisempi (taulukko 1). Laskennallisten kantohintojen määrittelyssä käytetyt hankintahakkuiden korjuukustannukset nousivat (taulukko 3).
Hakkuuvuoden 1999/00 markkinahakkuut (56,7 milj. m³) olivat huomattavasti suuremmat kuin veronalaisen kasvun puutavaramäärä (47,9 milj. m³).
Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. (09) 857 051, fax (09) 8570 5717, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla METINFOn tilastopalvelusta (maksullinen).
Metsätilastotiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/