Suomen piensahat 1998

Piensahat vähentyneet selvästi

Vuonna 1998 Suomessa oli 2 374 toimintakuntoista piensahaa, joista 2 088 sahasi raakapuuta tarkasteltuna aikana (taulukko 1, kuva 2). Raakapuuta piensahat käyttivät yhteensä 1,9 miljoonaa kuutiometriä. Edelliseen tutkimukseen (Siekkinen ja Pajuoja 1992) verrattuna piensahojen lukumäärä väheni vuodesta 1990 noin 1 800 sahalla (44 %) ja niiden käyttämä raakapuu lähes 0,6 miljoonaa kuutiometriä (23 %) (taulukko 2). Eniten vähenivät pienet, alle 1 000 kuutiometriä raakapuuta käyttäneet sahat, sen sijaan yli 4 000 kuutiometriä sahanneiden sahojen lukumäärä ja raakapuun käyttö kasvoivat.

Syinä piensahojen vähenemiseen ovat lähinnä sahureiden ikääntyminen sekä kaluston vanheneminen ja käytöstä poistuminen. Uusia sahoja hankitaan vain puhtaasti ammattimaista käyttöä varten. Maatalouden ja sen liitännäiselinkeinojen harjoittajien väheneminen sekä yleinen muuttoliike maaseudulta ovat 1990-luvulla osaltaan vaikuttaneet myös piensahojen vähenemiseen. Jäljelle ovat jääneet voimakkaammin ammattimaiseen sahaustoimintaan ja muuhun puunjalostukseen suuntautuneet yritykset. Toisaalta edellisen piensahatutkimuksen perusjoukon kartoitusmenetelmä saattoi löytää nyt käytettyä perusteellisemmin hyvin vähäistä ja kotitarveluonteista sahausta harjoittaneet piensahat.

Piensahojen raakapuun käyttö kattoi 7 prosenttia koko sahateollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä vuonna 1998 (taulukko 3). Piensahojen osuus sahateollisuuden puunkäytöstä oli suurin Etelä-Savon, Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin metsäkeskusten alueilla.

Eniten piensahat käyttivät mäntytukkia, kaikkiaan lähes miljoona kuutiometriä eli 49 prosenttia sahatusta raakapuusta (taulukko 4). Kuusitukkia käytettiin seuraavaksi eniten (38 %). Pikkutukkien osuus sahauksesta oli todennäköisesti ilmoitettua (7 %) suurempi, sillä sahat eivät aina kyenneet erottelemaan tätä puutavaralajia varsinaisista tukeista. Sekä koivutukkien (4 %) että muiden puulajien (3 %, lähinnä leppä ja haapa) käyttö oli vähäistä.

Yli puolet sahauksesta oli vuokrasahausta, kaikkiaan 0,96 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta (taulukko 5). Ostetun raakapuun osuus oli 44 prosenttia, josta merkittävin osa hankittiin metsänhoitoyhdistysten kautta. Loppu raakapuu saatiin omasta metsästä (6 %).

Piensahat tuottivat sahatavaraa kaikkiaan 0,95 miljoonaa kuutiometriä eli noin 8 % sahatavaran tilastoidusta tuotannosta vuonna 1998. Piensahauksen käyttösuhde oli keskimäärin 1,99 eli yhden sahatavarakuution tuottamiseen käytettiin noin kaksi kuutiometriä raakapuuta.

Suurimmalle osalle piensahoista (80 %) sahaus oli sivutoimista. Eniten sahausta harjoitettiin maa- ja metsätalouden sivuelinkeinona (44 %). Noin kolmannes piensahoista (32 %) jalosti sahatavaraa höyläämällä. Muuta jatkojalostusta (ks. keskeiset käsitteet) harjoitettiin selvästi vähemmän.

Piensahoja koskeva tutkimusraportti ilmestyy Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja -sarjassa kesällä 2000.

Edellinen piensahatutkimus: Siekkinen, V. & Pajuoja, H. 1992. Suomen piensahat 1990. Metsäntutkimuslaitos. Folia Forestalia 784. 19 s.

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003. Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu , puh. (09) 857 051, fax (09) 8570 5717, email: etunimi.sukunimi@metla.fi
Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot saatavilla Metinfo tilastopalvelusta (maksullinen).