Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 27.6.2014
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Mustikan sato jää keskinkertaiseksi, puolukalla hyvä kukinta

Mustikka kypsyy poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomessa heinäkuun puolenvälin jälkeen, alkukesän kylmän kauden takia keskimäärin viikkoa myöhemmin kuin viime vuosina. Lapissa ja Kainuun pohjoisosissa mustikka kypsyy heinäkuun loppupuolella ja elokuun alkupuolella normaalin kesäsään vallitessa. Alkukesän kylmät säät sekä lumi- ja räntäsateet ovat monin paikoin haitanneet sekä puolukan että suomuuraimen kukintaa, molempien marjojen satotaso selviää seuraavien viikkojen kuluessa. Kylmän sään takia myös sieniä joudutaan vielä odottamaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että suurempia määriä haperoita, tatteja ja rouskuja poimitaan vasta elokuussa.

Mustikan kukinta alkoi tänä vuonna Etelä- ja Keski-Suomessa 24.–31.5. eli noin 5 vrk myöhemmin kuin kahtena aikaisempana vuonna. Aivan eteläisimmällä rantavyöhykkeellä kukinta alkoi aikaisempien vuosien tapaan 19.–22.5. Mustikan kukkia laskettiin keskimäärin 125 kappaletta neliömetrillä, lukema enteilee keskinkertaisen sadon määrää. Viime vuonna kukkia oli koeruuduilla keskimäärin 260 kappaletta ja vuonna 2012, erittäin hyvänä mustikkavuonna, 280 kappaletta neliömetrillä. Tämän vuoden tutkimusmetsissä (37 metsikköä) mustikan kukkien lukumäärä oli keskimäärin vain kahdessa metsikössä yli 200 kpl, mikä on runsaan satoennusteen määrä.

Raakileitten määrä on tällä hetkellä keskimäärin 86 kpl tutkimusmetsissä (20 kpl), mikä merkitsee keskinkertaista satotasoa. Satoennuste oli paikoin heikko jo ennen kukintaa, sillä osa varvuista jäi talvella ilman lumen tuomaa suojaa. Varvut paleltuivat, ja paleltuneisiin versoihin ei kukkia tullut (Metlan marja- ja sienisatotiedote 22.5.2014). Lisäksi mustikka on käyttänyt energiavarojaan uusien versojen kasvattamiseen kuolleitten tilalle. Tämä on osaltaan voinut vaikuttaa kukinnan määrään.

Mustikka kypsyy poimittavaksi heinäkuun puolivälin jälkeen

Kesäkuun alku oli lämmin ja säät suosivat mustikan kukintaa ja hyönteisten pölytystä. Kesäkuun toisen viikon aikana vuorokauden keskilämpötilat laskivat Jäämereltä puhaltaneitten kylmien ilmavirtausten takia jopa 10 astetta vuorokaudessa. Kylmästä kesäkuusta johtuen mustikan raakilevaihe on edennyt hitaasti kakkosvaiheeseen. Kypsymisennuste ajoittuu Etelä- ja Keski-Suomessa heinäkuun puolivälin jälkeen viikolle 30 (20.–26.7.). Ensimmäiset mustikkapiirakkamarjat on poimittavissa Etelä-Suomen valoisista reunametsistä ennen heinäkuun puoliväliä. Lapissa ja Kainuun pohjoisosissa mustikka kypsyy heinäkuun loppupuolella ja elokuun alkupuolella, jos normaali kesäsää vallitsee. Tämä tarkoittaa sitä, että keskilämpötilojen pitäisi nousta monta astetta lähipäivinä ja heinäkuussa ei saisi esiintyä kuivaa jaksoa, jolloin mustikan kolmannessa vaiheessa alkaa kypsyminen.

Lapin alueella esiintyi monena yönä hallaa kesäkuun puolivälin jälkeen (17.–22.6.), jolloin mustikka kukki, joten hallavaurioita voi esiintyä monin paikoin. Lämpötila oli alimmillaan -6.2 °C 17.6. Enontekiöllä. Hallaa esiintyi viikon ajan lähes joka yö ja vielä 22.6. Sallassa, Enontekiöllä, Kittilässä, Ranualla ja Taivalkoskella mitattiin hallaa maanpinnassa.

Mustikan vaurioalueet on kartoitettu

Mustikkakasvustot näyttävät nyt vihreytensä ansiosta paremmilta kuin kuukausi sitten. Ruskistuneitten varpujen alaosista ja juuristosta on kasvanut voimakkaasti uusia versoja, joihin ensi ja seuraavana vuonna syntyvät kukka-aiheet ja kukat. Tuhon syyksi on varmistunut versojen paleltuminen ilman lumen suojaavaa vaikutusta, myös pakkaskuivuminen on osasyyllinen tuhoihin. Valoisissa harvapuustoisissa rantametsissä ja järvien saarissakin on pakkasvaurioita esiintynyt. Perinteisesti tällaiset mustikkakasvustot ovat olleet hyviä poimintapaikkoja, tänä vuonna niissä voi olla aikaisempia vuosia vähemmän marjoja. Myös kylmät pohjoistuulet ovat lisänneet versojen paleltumista.

Vaurioalueita esiintyy tasaisesti eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea. Laaja-alaisimmat kasvustovauriot sijaitsevat Itä-Suomessa, Kainuusta ja Ylä-Savosta Kymenlaaksoon, Länsi-Suomessa Suomenselän alueella, Etelä-Pohjanmaalla sekä Vaasan saaristosta Oulun Yli-Iin korkeudelle asti. Mustikkakasvustoja suojaavan lumirajan pohjoispuolella idässä Suomussalmella ja Taivalkoskella ja lännessä Tornion ja Kemin yläpuolella vaurioita ei juuri esiinny. Vauriottomia (tai vaurioaste vähäinen) alueita esiintyy etelärannikolla, Satakunnassa, eteläisen Hämeen alueella ja paikoin Keski-Suomessa Jyväskylän lähialueilla.

Itä-Suomessa tutkimusmetsien koeruuduilla mustikan versojen vaurioaste mustikkakasvustoissa oli keskimäärin 15 % (vauriot vaihtelivat 5–38 % välillä) ja Suomenselän alueella, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla) 10 % ja muualla alle 10 %. Paleltuneitten versojen vaurioaste on laskettu keskimääräisinä prosentteina neliömetrin kokoisten koeruutujen pinta-alasta.

Vauriot määritettiin tarkasti 36 tutkimusmetsästä, joissa oli yhteensä 180 koeruutua. Lisäksi ilmoituksia paleltuneista tai paleltumattomista mustikkakasvustoista saatiin 108 kunnan tai kylän alueelta. Näissä metsissä vaurioitten määrä oli silmämääräisesti arvioitu 5–50 %:n suuruiseksi.
Ne kunnat, joista on saatu ilmoituksia mustikan vaurioista tai vauriottomista alueista, ovat luettavissa tämän tiedotteen liitteessä. Vanhempi tutkija Kauko Salo kiittää lämpimästi kaikkia niitä henkilöitä, jotka vastasivat vauriotiedusteluun.

Puolukka kukkii hyvin

Tänä vuonna puolukan kukinta alkoi Etelä-Suomessa laajoilla metsäalueilla 12.–14.6. eli viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Virolahdella, Tammisaaressa ja eteläisellä rantavyöhykkeellä kukinta alkoi kuitenkin samoihin aikoihin kuin viime vuonna 6.–7.6. Keski-Suomessa Joensuu-Vaasa linjan eteläpuolella kukinta alkoi 15.–21.6. ja Pohjois-Karjalan pohjoisosissa ja Kainuussa sekä Lapin eteläpuolisilla alueilla 22.–26.6. ja jatkuu heinäkuun alkupuolelle asti Pohjois-Lapissa.

Puolukan kukinta on ollut paikoin runsasta, koeruuduilla on esiintynyt keskimäärin jopa 100–150 terttua ja jokaisessa tertussa on ollut keskimäärin 6 tai 7 kukkaa. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa hallavaurioita on esiintynyt avohakkuualueilla ja nuorissa taimikoissa, joihin kylmät ilmavirtaukset ovat päässeet vaikuttamaan. Kukat ovat ruskistuneet ja pudonneet maahan. Lapin alueella tilanne on vielä avoin, mutta hallaa on esiintynyt monin paikoin puolukan kukkiessa. Raakilevaiheessa mahdollisten hallavaurioitten laajuus selviää.

Suomuurainsato tulee olemaan vaihteleva

Suomuuraimen kukinta alkoi kesäkuun alkupäivinä avosoilla. Kasvupaikoista riippuen kukintaa kesti 20.6. asti. Viime vuonna kukinta oli runsas, ja se alkoi jo toukokuun lopussa, sato oli runsas koko maassa. Avosuot ovat vaikeita kasvupaikkoja, sillä halla vierailee usein alavien avosoiden liepeillä ja kovat tuulet ja sateet piiskaavat kukkia. Pölyttäjätkään eivät lennä kylmien ja sateisten sääjaksojen aikana. Soilla on nyt vaihteleva tilanne, sillä suppuja on löytynyt monilta soilta, mutta hallat, kylmät viimat sekä lumi- ja räntäsade ovat alentaneet sato-odotuksia Lapin avosoilla sekä Suomenselän ja Kainuun soilla.

Sienikausi ei ole vielä alkanut

Kylmästä sääjaksosta johtuen sieniä on esiintynyt niukasti, ainoastaan yksittäisiä kantarelleja on löydetty Etelä-Suomen koivikoista, samoin muutamia lehmän- ja koivunpunikkitatteja. Varsinainen sienikauden alku siirtyy näillä näkymin heinäkuun puolelle. Mikäli säät pysyttelevät edelleen viileinä, sienilajien määrä ei kasva kuusimetsissä ja mäntykankailla seuraavienkaan viikkojen aikana. Tällä hetkellä näyttää siltä, että suurempia määriä haperoita, tatteja ja rouskuja poimitaan vasta elokuussa.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 27.06.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute