Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 22.5.2014
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Mustikan varvut ovat kuivuneet ruskeiksi, kasvustoista on tuhoutunut paikoin 20–50 prosenttia

Mustikan satotaso laskee huomattavasti, sillä ruskeisiin ja kuivuneisiin varpuihin ei tänä vuonna tule kukkia, eikä siten marjojakaan. Syynä varpujen kuivumiseen ja paleltumiseen on ollut lumen puute. Kuolleita mustikan varpuja esiintyy eniten Itä-Suomessa, mutta vaurioalueita on myös Etelä-Suomessa ja muualla Keski-Suomessa. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa sekä Lapin alueilla lumi suojasi paremmin varpuja pakkas- ja kuivumisvaurioilta.

Mustikan kukinta alkoi Etelä-Suomessa 19.5. eli samaan aikaan kuin kahtena edellisenä vuonna. Kukkien määrä näyttää keskinkertaiselta. Vähäluminen talvi tai lumen puute on heikentänyt mustikan energiavaroja ja versojen ja lehtien kasvu on ollut hidasta. Tämä on viivästyttänyt kukintaa ainakin Keski-Suomen alueella. Hellesäiden siivittämänä kukinta pääsee vauhtiin ensi viikon aikana, muutaman vuorokauden keskiarvoaikoja myöhemmin. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueen kukinta riippuu tulevista säistä.

Vaurioalueita on runsaasti – ruskistuneitten varpujen joukkoon työntyy uusia versoja tämän kesän aikana

Ruskistuneet mustikkavarvikot ovat useimmiten sijainneet valoisissa, harvapuustoisissa tai harvennetuissa metsäkohteissa tasamaalla tai mäkisessä maastossa aurinkoisilla etelä- ja länsirinteillä. Myös puustoisilla soilla, korvissa ja rämeillä on esiintynyt vaurioita mustikkakasvustoissa. Pohjoisrinteillä mustikat ovat pärjänneet paremmin.

Kuolleita mustikan varpuja esiintyy eniten Itä-Suomessa Kainuun eteläosista aina Ruokolahdelle asti.  Laajimmat vaurioalueet on kartoitettu Pohjois-Karjalasta Joensuusta (ml. Eno, Pyhäselkä, Kiihtelysvaara ja Tuupovaara), Kontiolahdelta, Liperistä, Ilomantsissa, Tohmajärveltä ja Kiteeltä. Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta on löydetty myös ruskistuneita mustikkakasvustoja.
Etelä-Savossa vaurioalueita on havaittu Savonlinnasta, Sulkavalta, Suonenjoelta ja Mäntyharjulta. Etelä-, Keski- ja Länsi-Suomessa vaurioalueita on vähemmän, mutta niitä on viime tietojen mukaan ilmoitettu myös Etelä-Pohjanmaalta ja Parkanosta, jossa mustikan ruskistuneita varpuja on löydetty avoimilta paikoilta, erityisesti reunametsistä ja metsäteitten varsilta.

Etelä- ja Keski-Suomessa lunta oli vähän. Linjan Oulu-Kajaani eteläpuolella lumipeite tuli myöhään ja suli aikaisin, maaliskuun lopulla lunta ei enää juuri ollut. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa sekä Lapin alueilla lumi suojasi paremmin varpuja pakkas- ja kuivumisvaurioilta.

Kaunis, vähäluminen kevättalvi teki karhunpalveluksen ja kuivatti mustikan varvut

Lumipeite on tärkeä suoja kaikille metsämaan kasveille. Nyt syntynyt tilanne oli mustikalle arvaamaton, sillä yleensä Itä-Suomessa lumettomia tai vähälumisia talvia ei ole juuri esiintynyt. Maaliskuun keskilämpötilat olivat Itä-Suomessa plussan puolella, aurinko paistoi ja mustikan varvut kuluttivat energiaa hengittämällä. Lumettoman tai vähälumisen talven on todettu viivästyttävän versojen kasvua ja myös kukintaa keväällä.  Mustikka tarvitsee lunta talvehtiakseen hyvin, sillä se on pakkaselle herkkä kasvi. Hangen alla on tasainen kosteus, eivätkä tuuli ja pakkanen pääse kuivattamaan varpuja. Puolukka kestää kuivuutta ja pakkasia mustikkaa paremmin, mutta myös puolukalla on todettu kuivumista, erityisesti lehdet ovat mustuneet. Puolukan vaurioalueet ovat paljon pienemmät kuin mustikalla.

Ilmastonmuutos ei suosi mustikkaa

Yleisesti on todettu, että ilmasto muuttuu enemmän talvella kuin kesällä. Talvikuukausina lämpötilat kohoavat, jolloin sateet tulevat vetenä ja suojasäät yleistyvät. Lumipeite ohenee nopeasti lämpötilojen noustessa aikaisin keväällä, jolloin monet kasvit jäävät ilman lumen suojaa. ”Tällaista en vielä odottanut tulevaksi, mutta pelkäsin.  Vähälumisten talvien jälkeen vauriot mustikkakasvustoissa voivat tulla vastaan”, toteaa vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksesta.

Korvasieniä on nousemassa

Kuivasta keväästä johtuen korvasieniä on esiintynyt toistaiseksi vähän ja ne ovat olleet pienikokoisia. Koska lunta oli vähän ja lumi suli nopeasti jo maalis-huhtikuun vaihteessa, korvasienen tarvitsemia sulamisvesiä oli maastossa niukasti ja itiöemät kehittyivät hitaasti. Vasta viime päivinä sateitten jälkeen korvasieniä on ilmestynyt hakkuualueille ja polkujen varsille. Tulevana viikonloppuna ja ensi viikon aikana korvasienten itiöemien koko suurenee ja niitä kannattaa etsiä tutuilta kasvupaikoilta. Myöhäisestä ajankohdasta johtuen korvasienten satokausi voi jäädä lyhyeksi. Jos kesäkuussa riittää kosteutta, voi kuun loppupuolella ja heinäkuussa odottaa ensimmäisten haperoitten, punikkitattien ja kantarellien nousevan metsämaan pinnalle.

Lisätietoja:

  • Vanhempi tutkija Kauko Salo, p. 029 532 3034, kauko.salo(a)metla.fi
    Otan vastaan ilmoituksia mustikan ruskistuneista vaurioalueista eri puolilta Suomea. Ilmoita paikkakunta ja vaurioalueen laajuus neliömetreissä. Yhteystiedot yllä.
  • Kuva (3.9 Mb, jpg) luovutetaan kertakäyttöoikeudella median käyttöön aiheesta uutisoitaessa. Lähde mainittava.
    • Kuvassa osa kuivunutta mustikkakasvustoa Savonrannan rantametsäkuviolta 19.5.2014. Alueelta poimittiin vuosina 2011 ja 2012 mustikoita 10 kiloa. Nyt kuivuneitten ja ruskeitten varpujen määrä on niin suuri, että sato laskee alle viiden kilon. Jos kukinta ja pölytys epäonnistuvat ja kuivuus vaivaa kasvustoja heinäkuussa, sato voi olla vain muutamia satoja grammoja. Kuva: Kauko Salo.
  • Marja- ja sienisatoennusteet vuosilta 1994-2014

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 22.05.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute