Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 25.3.2014
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Metsiin perustuvien hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa

Metsäntutkimuslaitoksen kuusi vuotta kestänyt Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma on päättynyt. Virkistyskäytön ja luontomatkailun merkitys kaupungistuvassa Suomessa kasvaa. Niihin perustuvia palveluja voidaan lisätä ja monipuolistaa, mutta kehittäminen edellyttää aiempaa määrätietoisempaa ja eri sektorit ylittävää yhteistyötä. Ohjelman päätulokset esitellään Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaarissa 25.3.

Luonnon hyvinvointihyötyjen merkitys kasvaa

Suomalaisille virkistäytyminen luonnossa on yhä enemmän terveyden ylläpitämistä ja hyvinvoinnin tukemista. Mitä suurempi osuus vapaa-ajasta käytetään luonnossa ulkoiluun, sitä vahvempia elpymiskokemuksia saadaan ja sitä vahvempaa on emotionaalinen hyvinvointi. Ulkoilun hyödyt vahvistuvat paljon ulkoilevilla. Myös riittävän laajat kaupunkiluontoalueet palauttavat stressistä. Luontoympä­ris­tö­jä tulisikin hyödyntää entistä enemmän stres­sin hallinnassa ja kehittää niihin perustuvia hyvinvointia tukevia palveluja.

Ulkoilun suosio vapaa-ajanharrastuksena on säilynyt. Tuoreimman väestökyselyn mukaan lähes kaikki (96 %) aikuiset ulkoilevat vuoden aikana keskimäärin 2-3 kertaa viikossa. Kymmenen vuoden aikana eri ulkoiluharrastusten suosio on kuitenkin muuttunut. Kaikenlainen luonnon tarkkailuun kuten lintuharrastuksiin osallistuminen on lisääntynyt, samoin muun muassa juoksulenkkeily, vapaa-ajan metsätyöt, veneily ja mökkeily.

Tulevaisuudessa erityisesti lähiluontoalueiden merkitys ja niiden turvaaminen asukkaille korostuu, kun hyvinvoinnin ja terveyden hyödyt ulkoilun motiiveina vahvistuvat. Ilmastonmuutos vaikuttaa talvilajeihin. Noin kaksi viidestä hiihtäjästä luopuu maastohiihdosta, jos lumitalvet harventuvat.

Matkailu keskittyy keskuksiin – suunnittelun tarve kasvaa

Matkailu keskittyy Suomen matkailustrategian mukaisesti keskuksiin. Yhtäältä tiivis rakentaminen säästää ympäröiviä luontoalueita ja mahdollistaa matkailijoiden liikkumisen ilman omaa autoa, toisaalta matkailijoiden toive luonnonläheisestä asumisesta tulee uhatuksi. Kyselytutkimusten mukaan matkailijat arvostavat vapaa-ajan asunnosta avautuvia ikkunanäkymiä ja rakentamisen väljyyttä ja niiden tuomaa luonnon kokemista. Lapin matkailukeskusten kehittämisessä tulisikin noudattaa yhä määrätietoisemmin kestävän matkailun periaatteita ja vaalia luontoarvoja.

Matkailukeskusten kehittämiseen tarvitaan vaihtoehtoisia malleja. Esimerkiksi Pallaksella tarve on noussut esille, kun arvokkaalle luonto- ja maisema-alueelle on pyritty rakentamaan täyden palvelun matkailukeskusta. Myös keskusten suunnittelussa on haasteita. Esimerkiksi kaavoituksessa ei ole täysin huomioitu, että kukin matkailukeskus muodostaa omanlaisensa kokonaisuuden maaseutumaisilla alueilla ja vaatii siten yhteensovittamista monien perinteisten elinkeinojen kanssa.

Luontomatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä

Kansalaiset hyötyvät metsien tarjoamista virkistyspalveluista monin tavoin. Luontomatkailun paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat huomattavat. Esimerkiksi kansallispuistojen kävijöiden rahankäyttö tuo paikallistalouksiin moninkertaisen tulon verrattuna niiden hoitoon käytettyihin varoihin.

Maksuttomien virkistyspalvelujen suoria hyvinvointivaikutuksia voidaan arvioida myös rahamääräisesti. Arvioiden mukaan esimerkiksi retkeilyalueiden ja kansallispuistojen virkistysarvo on 10–30 euron suuruusluokkaa käyntikertaa kohti. Näiden alueiden virkistyshyötyjen kokonaisarvo ylittää virkistyspalvelujen ja -rakenteiden tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset, joten palvelujen ylläpitoa voidaan pitää yhteiskunnallisesti perusteltuna. Vastaavasti valtion talousmetsissä nykyisin tehtävät metsänhoitotoimet virkistyskäytön edistämiseksi ovat yhteiskunnallisesti kannattavia.

Matkailukeskusten ja kaupunkien lähialueilla voisi olla mahdollista kehittää laajamuotoisempaa maisema- ja virkistysarvokauppaa. Ruka-Kuusamon alueen matkailijat ovat halukkaita maksamaan maiseman laadun paranemisesta ja monimuotoisuuden lisääntymisestä. Myös metsänomistajien kiinnostus on ajatuksen uutuuteen nähden laajaa, mutta osallistumishalukkuus riippuu korvauksesta ja muista ehdoista.

Metsien käyttö lisääntyy - yhteensovittamisen tarve kasvaa

Kansalaisten ja metsänomistajien lisääntyvä ja monipuolistuva kysyntä metsien erilaista käyttöä kohtaan lisää tarvetta eri käyttömuotojen yhteensovittamiselle. Yhteensovittamisen tarvetta lisäävät myös uudet tavat käsitellä metsiä. Monipuolistuvat metsien käyttötarpeet ja käsittelymahdollisuudet tukevat toisiaan ja antavat siten paremmat edellytykset löytää hyviä ratkaisuja monitavoitteisen metsäsuunnittelun avulla. Yhteensovittamisen edellytysten parantamiseksi onkin kehitetty menetelmiä, joiden avulla voidaan kerätä tietoa ja tunnistaa tietyn käyttömuodon kannalta tärkeimpiä alueita sekä alueita, joihin kohdistuu ristiriitaisia käyttöpaineita. Valtion ja kuntien omistamissa metsissä osallistava monitavoitteinen suunnittelu on arkipäivää. Yksityismetsissä eri käyttömuodot huomioidaan omistajan tavoitteiden mukaisesti. Menetelmäkehitys yksin ei kuitenkaan riitä. Menetelmät olisi saatava myös laajaan käyttöön, jotta niiden avulla voitaisiin arvioida eri käyttömuotojen ja metsien käsittelyvaihtoehtojen vaikutuksia.

Lisätietoja:

Lisätietoa Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelmasta

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 24.03.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute