Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 18.3.2014
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Viiden vuoden urakka päätöksessä: tietoa ja osaamista puutuotteiden arvoketjuista

Kuljettajaa opastavat järjestelmät tekevät tuloaan hakkuukoneisiin ja kuormatraktoreihin. Puutuoteteollisuuden käyttämästä puusta yhä enemmän tulee viljellyistä metsiköistä. Puurakentamisen kilpailukyvyssä on edelleen kehitettävää. Metsäntutkimuslaitoksessa vuoden 2013 lopussa päättyneen Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus- ja kehittämisohjelman tuloksia esiteltiin PUUN VUODET -seminaarissa Espoossa 18.3.2014.

Metsäkuljetuksessa tehokkaampiin työmalleihin perustuva opastus- ja reititysjärjestelmä voi tuoda miljoonien eurojen vuosisäästöt

Kuljettajaa opastavia järjestelmiä on kehitetty parantamaan korjuutyön tuottavuutta ja korjuujälkeä. Näillä järjestelmillä voidaan myös vähentää polttoaineen kulutusta, työn psyykkistä kuormittavuutta ja maaperään kohdistuvaa rasitusta, sekä ehkäistä jäljelle jäävälle puustolle syntyviä vaurioita. Erityisesti ensiharvennuksilla ajourien suunnittelun helpottamiseksi kehitettiin laserkeilattuun maaston korkeusmalliin perustuvaa karttaopastetta, jonka avulla koneen kuljettaja voi määrittää kuormatraktorille soveltuvan ajouraston rinnemaastossa tai ajokertojen enimmäislukumäärän pehmeillä mailla. Peruskarttaa havainnollisempi maaston muotojen visualisointi auttaa erityisesti kokematonta kuljettajaa, mutta helpottaa myös kokeneen kuljettajan työtä. Pelkästään metsäkuljetuksessa tehokkaampiin työmalleihin perustuvalla reititysjärjestelmällä voidaan saavuttaa valtakunnallisesti miljoonien eurojen vuosisäästöt.

Viljelypuu tulee

Puutuoteteollisuuden käyttämästä puusta yhä enemmän tulee viljellyistä metsiköistä. Viljelykoivun laatu tiedetään vaneriteollisuuden kannalta hyväksi. Sen sijaan kuusen ja etenkin männyn viljelypuustojen laadusta on ollut epäilyksiä. Valtakunnalliset laskelmat ensimmäisistä tukkihakkuisiin tulevista viljelypuustoista osoittavat, että niiden keskimääräinen laatu on huonompi kuin luontaisesti syntyneissä puustoissa, mutta kuitenkin parempi kuin viljelypuustojen osalta on ennakoitu. Runkomuotoviat ovat viljelypuustoissa yleisempiä kuin luonnonpuustoissa sekä männyllä että kuusella. Viljelymetsien nopea nuoruusvaiheen kasvu näkyy oksikkuutena, alhaisempana tiheytenä ja suurempana nuorpuuosuutena. Tästä on todennäköisesti seurauksena huonompi sahatavaran lujuusluokkajakauma sekä mitta- ja muotopysyvyys. Viljelypuun alhaisempi tiheys näkyy ominaisuuseroina kaikissa puun loppukäyttökohteissa. Laatuerot ovat selvempiä järeissä metsissä kuin harvennusmetsissä. Tulokset koskevat tämänhetkisiä tukki- ja pikkutukkia sisältäviä viljelypuustoja lähinnä 1960–70-luvuilta. Jatkossa puun laatu parantunee siemen- ja taimialkuperän, työmenetelmien ja laatukasvatuksen ansiosta.

Rakentajat eivät ole vielä tyytyväisiä puuhun suurien kohteiden rakennusmateriaalina

Puukerrostalojen osuuden kaikista uusista kerrostaloista odotetaan viisinkertaistuvan noin 10 prosentin tasolle kuluvan vuosikymmenen aikana. Rakennusten energiatehokkuuden tiukentuminen sekä yhä lisääntyvä talotekniikka asettavat rakentajien ammattitaidolle suuria vaatimuksia rakennusmateriaalista riippumatta. Puukerrostalorakentamisen suurimpina haasteina pidetään rakentamisen aikaista kosteudenhallintaa, puu-ulkoverhouksen kunnossapitoa sekä paloturvallisuutta. Rakennusprosessien, tuotteiden ja rakentamisen järjestelmien tulee kehittyä edelleen puukerrostalorakentamisen kilpailuaseman parantamiseksi. Positiivisiin mielikuviin ja pehmeisiin arvoihin perustuva markkinointi ei riitä vakuuttamaan rakentamisen ammattilaisia. Koulutusta, esimerkkejä ja kokemuksen kautta syntyvää osaamista tarvitaan, jotta puukerrostalojen kilpailukyky paranisi myös rakentajien silmissä.

PUU-ohjelmassa tuotetun tutkimustiedon hyötyjä mitataan nyt ja tulevaisuudessa

PUU-ohjelmassa on varsinaisen tutkimustyön lisäksi tehty monipuolista asiakaslähtöistä kehittämis- ja tuotekehitystyötä, kuten metsäkoneenkuljettajan apuna maaston kaltevuuksia havainnollistava Logging-Map, puutavaran metsäkuljetuksen avuksi kehitettyjä maaston kantavuuden ennustamismenetelmiä, simulaattorit leimikoiden arvonmääritykseen, ympäristölaskentatyökalu PEnA sekä Pohjoinen mänty/Northern pine -www-sivustot ja Puutuotetori.fi-markkinointiportaali. 

Metsäntutkimuslaitoksen PUU-ohjelma on aikansa suurin julkinen tutkimuksen ja kehityksen investointi puutuotearvoketjuihin. Ohjelmassa tuotetun tiedon todelliset hyödyt asiakkaille mitataan pääosin kuitenkin vasta tulevaisuudessa. PUUn käytännönläheiseksi ja ongelmaratkaisulähtöiseksi kehitettyä toimintatapaa jatketaan 1.1.2014 käynnistyneessä Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmassa.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 18.03.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute