Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 23.12.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Metla hakee kasvinjalostajanoikeuksia tuulenpesäkuusen ja purppurakuusen risteymälle

Metsäntutkimuslaitos hakee kasvinjalostajanoikeuksia kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, jonka lajikenimeksi on ehdotettu ’Punahilkka’. Kasvinjalostajanoikeudet antavat sen haltijalle mahdollisuuden päättää lajikkeen kaupallisesta käytöstä. Pysyviä Yhteisön kasvinjalostajanoikeuksia ei ole yhdellekään kuusen (Picea abies (L.) Karst.) lajikkeella koko Euroopassa.

’Punahilkan’ uudet versot loistavat alkukesällä purppuranpunaisina

’Punahilkan’ uudet versot loistavat alkukesällä purppuranpunaisina. Valokuva: Teijo Nikkanen.

’Punahilkka’ on nimetty ulkomuotonsa perusteella. Sen kasvutapa on tiheän kartiomainen ja sen neulaset loistavat alkukesällä, kasvuun lähdön aikaan muutaman päivän kirkkaan punaisina. Koristeellisen ulkomuotonsa ja pohjoisen alkuperänsä vuoksi lajike sopii hyvin viherrakentamiseen Suomen ankarissa oloissa.

’Punahilkan’ siemen syntyi tuulenpesä- ja purppurakuusen risteytyksestä (Picea abies f. globosa × P.a. f. cruenta) jo vuonna 1989. Metsätalousteknikko Jukka Lehtonen Metlan Ruotsinkylästä pölytti tuolloin Hyvinkään Pikku-Suolla suureen kuusen tuulenpesään muodostuneita emikukkia Ruotsinkylässä kasvavasta purppurakuusesta kerätyllä siitepölyllä. Näistä risteytyksistä saatiin muutama taimi, joissa näkyi molempien vanhempien erikoiset ominaisuudet. Risteytyksistä syntyneitä ”purppuratuulenpesiä” voidaan monistaa kasvullisesti esimerkiksi varttamalla, jolloin ominaisuudet saadaan siirtymään lisättyihin taimiin muuttumattomina.

Tuulenpesä syntyy puun latvaan latvasilmussa tapahtuvan mutaation seurauksena. Purppurakuusen neulasten punainen väri uusien versojen puhkeamisen aikaan alkukesällä on niin ikään luonnossa tapahtuneen mutaation seurausta. Molemmat ominaisuudet ovat periytyviä, mutta luonnosta tällaista ’Punahilkan’ kaltaista erikoismuotoa ei ole koskaan löydetty.

Kasvinjalostajanoikeus on voimassa hakemuspäivästä lähtien

Kasveja ei voi patentoida tai ”kopiosuojata”.  Sen sijaan niille voidaan hakea kasvinjalostajanoikeutta eli kasvilajikkeisiin sovellettavaa patentin kaltaista tekijänoikeussuojaa. EU:n laajuisia kasvinjalostajanoikeuksia haetaan Yhteisön kasvilajikevirastosta (CPVO). Hakuprosessi kestää kahdesta kolmeen vuotta, sillä lajikkeen yhteneväisyys ja erottuvuus muista saman lajin lajikkeista on todennettava virallisissa kenttäkokeissa. ’Punahilkan’ testitaimet toimitetaan testattavaksi Saksaan tai Puolaan vuonna 2014.

Metsäntutkimuslaitos ei ole aikaisemmin hakenut kasvinjalostajanoikeuksia. Metlan Punkaharjun toimipaikassa selvitetään hakuprosessin kulku. Saatuja kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää, kun ratkotaan metsäpuiden sekä koristekasvien jalostustyöhön liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia seikkoja. Metsänjalostussäätiö on myöntänyt apurahan kasvinjalostajanoikeuksien hakemiseen.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 31.12.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute