Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 4.12.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Typpilaskeuma uhkaa Euroopan metsäkasvillisuuden monimuotoisuutta

Euroopan metsien kasviyhteisöjen monimuotoisuus tulee supistumaan, ellei typpipäästöjä rajoiteta. Ilmasta maahan tuleva typpilaskeuma on jo muuttanut aluskasvillisuuden lajiston runsaussuhteita Euroopan metsissä viimeisten 20–30 vuoden aikana. Erityisesti karuihin olosuhteisiin sopeutuneet kasvilajit ovat vähentyneet peittävyyksiltään. Suomen metsien typpilaskeuma on kuitenkin vielä pieni Etelä- ja Keski-Eurooppaan verrattuna.

Tulokset esitellään Global Change Biology -lehdessä julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa, johon osallistui tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta ja Metsäntutkimuslaitoksesta. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että Euroopan metsien kasviyhteisöjen monimuotoisuus tulee supistumaan, ellei typpipäästöjä rajoiteta. Työssä tutkittiin putkilokasviyhteisöjen pitkäaikaisia muutoksia 1 300 seurantaruudulla, jotka sijaitsevat 28 metsäisellä alueella eri puolilla Eurooppaa.

Märkä- ja kuivalaskeumana ilmasta maahan tuleva typpilaskeuma on muuttanut aluskasvillisuuden lajiston runsaussuhteita Euroopan metsissä viimeisten 20–30 vuoden aikana. Erityisesti maaperältään vähäravinteiset tai happamat kasvupaikat ovat herkkiä pitkäaikaiselle typpilaskeumalle. Tällaisilla kasvupaikoilla kasvavien lajien kuten kanervan ja oravanmarjan peittävyydet ovat pienentyneet monilla alueilla, joilla typpilaskeuma on ylittänyt tietyn raja-arvon eli kriittisen typpikuorman.

Karujen kasvupaikkojen kasvilajit kanerva, puolukka, variksenmarja ja varsinkin jäkälät ovat herkkiä typpilaskeumalle. Kuva Hannu Nousiainen, Metla.

Kasvillisuuden muutokset ovat olleet suurimpia Etelä- ja Keski-Euroopan metsissä. Vaikka typen laskeumalla ei vielä ole ollut merkittävää vaikutusta kasviyhteisöjen lajimääriin, on suurin osa seurantajakson aikana metsiin levinneistä uusista lajeista typpeä suosivia lajeja.

Suomen typpikuormat vielä pieniä

Suomesta tutkimuksessa oli mukana neljä luonnonsuojelualueilla sijaitsevaa seuranta-aluetta. Niiden typpilaskeuma oli huomattavasti alhaisempi (0,6–1,9 kg typpeä vuodessa hehtaarille) verrattuna suurimman typpilaskeuman alueisiin Keski-Euroopassa (10–20 kg N/ha/vuosi) tai Italiassa (20–30 kg N/ha/vuosi).

Tutkimuksessa käytettyjen kriittisten typpikuormien arvot perustuvat aiemmin julkaistuihin pitkäaikaisten kenttätutkimusten ja -kokeiden tuloksiin. Kriittisellä typpikuormalla tarkoitetaan typpilaskeumaa, jonka tiedetään aiheuttavan haitallisia vaikutuksia ekosysteemin herkimpien organismien toiminnalle. Boreaalisissa metsissä kriittinen typpikuorma on arvioitu melko pieneksi (5–8 kg N/ha/v), sillä pohjoiset metsäekosysteemit ovat hyvin herkkiä ylimääräisen typen vaikutuksille. Suomessa tällaisia alueita ovat varsinkin karut ja kuivat mäntymetsät.

Vaikka Pohjois-Euroopassa typpilaskeumat ovat vielä pieniä, saattaa pitkäaikaisen typpilaskeuman vähäinenkin kasvu muuttaa putkilokasvien kilpailusuhteita hyödyttämällä typensuosijoiden kasvua ja leviämistä.

Typpilaskeuman vaikutuksia Suomen metsäkasvillisuuteen voidaan tutkia vain pysyvän ympäristön seurantaverkoston avulla. Vielä toistaiseksi Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikaisseurantojen mukaan puuston hakkuut ovat tärkein metsiemme aluskasvillisuutta muuttanut tekijä.

Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikaisseurantojen mukaan jäkälät ovat vähentyneet koko Suomessa, myös hakkaamattomissa metsissä. Pohjois-Suomessa poronlaidunnus on tärkein jäkäliä vähentänyt tekijä. Etelä-Suomessa hidaskasvuiset jäkälät voivat kärsiä myös typpilaskeumasta hyötyvien kasvien aiheuttamasta nopeasta kasvusta ja varjostuksesta.

  • Julkaisu: Forest floor vegetation response to nitrogen deposition in Europe. Thomas Dirnböck, Ulf Grandin, Markus Bernhardt-Römermann, Burkhardt Beudert, Roberto Canullo, Martin Forsius, Maria-Theresia Grabner, Maria Holmberg, Sirpa Kleemola, Lars Lundin, Michael Mirtl, Markus Neumann, Enrico Pompei, Maija Salemaa, Franz Starlinger, Tomasz Staszewski and Aldona Katarzyna Uziębło. Global Change Biology (2013), doi: 10.1111/gcb.12440

Lisätietoja:

  • Professori, yksikönpäällikkö Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 118, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Erikoistutkija Maria Holmberg, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 181, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Tutkija Maija Salemaa, Metsäntutkimuslaitos, p. 029 532 5479, etunimi.sukunimi@)metla.fi

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 04.12.2013 /KPB | Copyright Metla | Palaute