Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 21.11.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Bioenergiaa suometsistä – mahdollisuus ja uhka

Hakkuut ja energiapuun talteenotto lisäsivät valuntaa sekä typpi-, fosfori- ja kiintoainekuormitusta ojitetuilla turvemailla tehdyissä tutkimuksissa Sotkamossa. Huuhtoutuvat ravinnemäärät ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin maatalouden aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus. Lisäksi lähes kaikkien tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet purkuojissa nousivat hakkuiden seurauksena.

Metsähakkeen vuotuista käyttöä pyritään lisäämään nykyisestä viidestä reiluun 13 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on harkittava myös ojitettujen suometsien bioenergiareservien käyttöönottoa.  Suomen Akatemian rahoittamassa HYPE-hankkeessa selvitettiin suometsien puunkorjuun sekä kantojen noston ja hakkuutähteiden korjuun aiheuttamia hydrologisia muutoksia ja niiden seurauksena tapahtuvia muutoksia kiintoaineen, liuenneen orgaanisen hiilen (DOC), ravinteiden ja raskasmetallien – erityisesti elohopean – huuhtoutumisessa pienvesiin. Korjuutoimenpiteiden vaikutusta tutkittiin Sotkamossa kahdella erilaisella kallioperällä: helposti rapautuvalla rikki- ja raskasmetallipitoisella mustaliuskealueella sekä kvartsiitti- ja granitoidi-alueilla.

Hankkeessa kehitettiin myös analyysimenetelmät hyvin alhaisten kokonais- ja metyylielohopeapitoisuuksien määrittämistä varten humuspitoisista luonnonvesinäytteistä.

Hakkuu ja energiapuun korjuu lisäsivät valuntaa keskimäärin 50 millimetriä vuodessa sekä kokonaistyppikuormitusta 2,4, kokonaisfosforikuormitusta 0,07 ja kiintoaineskuormitusta 60 kiloa hehtaaria kohden vuodessa. Lukemat ovat samaa suuruusluokkaa aiemmin raportoitujen turvemaiden ainespuuhakkuiden kanssa.

Lähes kaikkien tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet purkuojissa nousivat hakkuiden seurauksena.  Raskasmetallipitoisuudet olivat suurimmillaan hakkuita seuranneena vuonna, mutta pienenivät jo toisena vuonna hakkuiden jälkeen. Keskipitoisuudet olivat korkeammat mustaliuskealoilla sen suuremman rapautumisalttiuden ja korkeamman raskasmetalli- ja rikkipitoisuuden vuoksi. Kokonaiselohopean huuhtoutuminen lisääntyi hakkuiden jälkeen, metyylielohopean erityisesti kokopuukorjuukohteilla. Metsäkoneiden tiheämmät käyntikerrat kokopuukorjuukohteilla häiritsevät maaperää ja mahdollisesti edistävät sellaisten olosuhteiden syntymistä, jotka suosivat elohopean metyloitumista metyylielohopeaksi. Joidenkin metallien, kuten raudan ja kokonaiselohopean kohdalla näyttäisi siltä, että pitoisuuden lisäys olisi yhteydessä kohonneeseen DOC-pitoisuuteen.

Puunkorjuumenetelmät nettohyötytarkastelussa

Ympäristöekonomisessa tarkastelussa vertailtiin käytettyjen puunkorjuumenetelmien yhteiskunnallista nettohyötyä, kun pienvesien laatuun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät ekosysteemipalvelut otettiin huomioon. Tarkastelu tehtiin kahden vaihtoehtoisen ilmastopolitiikan tapaukselle. Hiilineutraalin bioenergiapolitiikan vallitessa kokopuukorjuun toteuttaminen tuotti suurimman yhteiskunnallisen nettohyödyn, mutta ei-hiilineutraalin bioenergiapolitiikan tapauksessa suurin hyöty saatiin runkopuukorjuulle.

HYPE-hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston (metsätieteiden laitos ja taloustieteiden laitos), Oulun yliopiston (kemian laitos), Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Tutkimusmetsät ovat metsäteollisuusyhtiö UPM:n omistuksessa. Metlassa hanke on ollut osa kolmea tutkimusohjelmaa: Bioenergiaa metsistä, ForestEnergy2020 sekä Metsät ja vesi.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 21.11.2013 /KPB | Copyright Metla | Palaute