Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 21.10.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Vaara-Kainuun matkailun toimintamallissa yhdistetään ekologinen ja sosiaalinen tieto

Metla on kehittänyt Vaara-Kainuuseen matkailun suunnittelua tukevan toimintamallin. Malli perustuu ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen tiedon sekä kävijäsuosion yhdistämiseen. Sen avulla saadaan selville kohteiden soveltuvuus matkailun kehittämiseen ja voidaan tunnistaa esimerkiksi ristiriidoille alttiit alueet.

-Parhaiten matkailun kehittämiseen soveltuvat alueet sijoittuvat Paljakassa matkailukeskuksen ja luonnonpuiston ympärille ja Mustakummun alueelle. Muita matkailun kehittämiseen soveltuvia alueita ovat Ukkohallan ympäristö, Siikavaara, Saarijärven aarnialue ja Hepoköngäs. Näillä alueilla on entuudestaan muun muassa retkeilyreittejä, joita kannattaisi kehittää, projektipäällikkö Katja Kangas sanoo.

Näillä alueilla yhdistyvät ihmisten mieltymykset, ekologiset arvot, mahdolliset kulttuurikohteet ja käyttöpaine. Toimintamallissa rakentamisen voimakkuus puolestaan säädetään ekologisen arvon perusteella. Mitä alhaisempi kohteen ekologinen arvo sitä voimakkaampaa rakentaminen voi olla ja mitä korkeampi ekologinen arvo sitä kevyempää matkailurakentamista. Näin säilytetään kohteen luonto ja samalla myös virkistyskäytöllinen arvo.

Tuloksia kartoilla:

Vastaajien mielipaikkojen ja ekologisesti arvokkaiden kohteiden sijainti (pdf)

Matkailun kehittämismahdollisuudet (pdf)

Lisää karttoja joulukuussa ilmestyvässä loppuraportissa.

Toimintamallissa matkailukäytön ulkopuolelle jäävät luontoarvoiltaan huippukohteet. Luonnonpuiston lisäksi näihin kuuluu muun muassa äärimmäisen uhanalaiset elinympäristöt ja lajit.

-Kyse on valtakunnallisesti uhanalaisista elinympäristöistä ja lajeista, joita  alueella on jonkin verran, mutta esiintymät ovat pinta-alallisesti pieniä, Kangas kertoo.

Kyselytutkimuksen mukaan ihmisten mielipaikat sijoittuvat usein samoihin paikkoihin kuin ekologisesti arvokkaat kohteet. Epämieluisiksi paikoiksi valikoituivat yleensä kohteet, joiden maisema oli vastaajien mielestä pilattu hakkuilla.

Vaara-Kainuun alueelta löytyy muutamia pienialaisia kohteita, joissa on hyvin korkeat ekologiset arvot ja niihin kohdistuu paljon käyttöpainetta. Nämä voivat olla alueita, joissa luonnonsuojelun ja matkailukäytön välillä voi tulla ristiriitoja. Luonnonsuojelu voi estää alueen matkailukäyttöä ja mahdollinen matkailukäyttö voi uhata alueen ekologisia arvoja.

Kyselytutkimus: matkailun kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti

Kyselytutkimuksessa perusteella sekä paikalliset että matkailijat toivovat, että alueen matkailua kehitetään. Samoin luonnonsuojelua toivotaan lisättävän.

Metsätalouden kohdalla nykytila koettiin sopivaksi tai sitä voisi hieman vähentää. Haitallisimmaksi metsätalous koettiin Paljakan ja Ukkohallan matkailukeskusten ympäristössä ja Siikavaaran alueella.

Kaivosteollisuuden kohdalla paikallisten mielestä nykytila on sopiva tai sitä voisi vähentää. Matkailijat taas ovat hieman enemmän vähentämisen kannalla.

Kyselyn perusteella vastaajat hyödyntävät tutkittua aluetta laajasti. Siellä retkeillään, tarkkaillaan luontoa, kerätään luonnontuotteita ja metsästetään ja kalastetaan. Suosituimpia ja aktiivisimmin käytettyjä alueita ovat Siikavaara, Hepoköngäs sekä Paljakan ja Ukkohallan ympäristöt. Listalle kuuluu myös Paljakan luonnonpuisto, vaikka siellä liikkumista ja sen käyttöä on lakisääteisesti rajoitettu.

Ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset arvot yhteen tietokantaan

Hankkeessa koottiin yhteen tietokantaan alueen ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset arvot. Ekologinen tieto kerättiin pääasiassa jo olemassa olevista aineistoista, joita saatiin Metlasta, Metsähallituksesta, Kainuun ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, SYKE:stä, Kainuun lintutieteelliseltä yhdistykseltä ja asiantuntijoiden ympäristö- ja paikkatietopalvelusta (OIVA). Aineistojen pohjalta alueelle kehitettiin ekologinen luokittelu, jossa luontoarvoiltaan heikoin kohde sai nolla ja arvokkain 1890 pistettä.

Sosiaalinen tieto kerättiin internetpohjaisella PehmoGIS-menetelmällä. Kysely oli avoinna heinäkuusta 2012 maaliskuuhun 2013. Internet-kyselyn lisäksi alueella järjestettiin useita tilaisuuksia, joissa ihmisillä oli mahdollisuus esittää näkemyksensä myös paperisille kartoille. Vastauksia saatiin yhteensä 270 ja suurin osa vastaajista oli matkailijoita. Vastaajista puolankalaisia oli 27 ja Hyrynsalmelaisia vajaa 7 %.

Tutkimuksen kohteena ollut alue on jonkin verran laajempi kuin Kainuun maakuntaliiton rajaama luontomatkailun kehittämisalue. Alueen laajennus tehtiin Vaaka-hankkeen ensimmäiseen työpajaan osallistuneiden toiveesta.

Laajapohjainen kehittämisprojekti

Toimintamalli julkistettiin Metlan Kainuussa 17.10. järjestämässä tulosseminaarissa. Toimintamalli on kehitetty EAKR-rahoitteisessa Vaaka-hankkeessa.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 21.10.2013 /KPB | Copyright Metla | Palaute