Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 16.9.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Valtakunnan metsien inventointi (VMI):

Metsien kasvu on jatkunut hyvänä

Metlan tuoreimpien, vuosina 2009–2012 tehtyjen mittausten perusteella puuston kokonaistilavuus on tällä hetkellä 2,3 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 104,5 miljoonaa kuutiometriä. 1970-luvulla alkanut puuston määrän ja kasvun lisäys jatkuu, minkä ansiosta hakkuumahdollisuudet kasvavat nykyisestään. Hakkuut ovat viime vuosina olleet vajaat 70 % kestävistä hakkuumahdollisuuksista. Metsien terveydentila on yleisesti hyvä.

Suomen 30,4 miljoonan hehtaarin maa-alasta 20,3 miljoonaa hehtaaria on metsämaata, jossa puuston kasvupotentiaali on vähintään kuutiometri hehtaarilla vuodessa. Metla on arvioinut metsävaroja ja metsien tilaa 1920-luvulta lähtien; puuston kokonaistilavuus oli tuolloin ensimmäisten inventointien alkaessa vain 1,4 miljardia kuutiometriä.

Nuorten metsien hoitorästit eivät ole purkautuneet

Nuorten metsien hoidon laiminlyönnit eivät ole korjaantumassa, sillä tuoreimpien tietojen mukaan Suomessa on yhteensä lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita tai nuoria metsiä, joissa taimikonhoito tai ensiharvennus on metsähoidollisessa mielessä myöhässä. Nuorten metsien ylitiheys hidastaa ainespuun järeytymistä ja aiheuttaa siten myyntitulojen pienenemistä ja hakkuukustannusten kasvua tulevissa metsänkäsittelyissä.

Suomen metsien terveydentila on hyvä. Kuitenkin viime vuosien myrskytuhot ja niitä seuranneet kirjanpainajatuhot ovat eräillä alueilla ankaria ja merkitsevät metsänomistajille huomattavaa metsätulojen menetystä.

Uudet tulokset nyt myös Ylä-Lappiin: puuston määrä on lisääntynyt, pinta-alasta ja puustosta suurin osa puuntuotannon ulkopuolella

Kesällä 2012 inventoitiin myös Ylä-Lappi eli Enontekiö, Inari ja Utsjoki.  Edelliset mittaustiedot alueelta olivat vuodelta 2003. Puuston tilavuus on nyt 69 miljoonaa kuutiometriä eli 7 % aikaisempaa enemmän. Puuston vuotuinen kasvu on 1,45 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 4 % enemmän kuin edellisessä mittauksessa. Ylä-Lapissa metsä- ja kitumaan alasta ja puuston tilavuudesta vain 25 % on puuntuotannossa olevalla maalla.   

Uuden metsälain soveltaminen lisää metsien seurannan tarvetta

Metsälainsäädäntö ja metsänhoitosuositukset muuttuvat ensi vuoden alusta alkaen. Valtakunnan metsien inventoinnilla tulee olemaan tärkeä rooli seurata, miten metsien käsittely muuttuu ja mitä vaikutuksia sillä on metsien käyttömahdollisuuksiin. Voimakkailla harsintahakkuilla puuston kasvu voisi kääntyä nopeastikin laskuun. Nopeat muutokset eivät kuitenkaan ole todennäköisiä, sillä metsien laajan omistuspohjan vuoksi metsien käsittely ei Suomessa ole kaavamaista.

Hakkuumahdollisuudet kasvussa

Tukki- ja kuitupuun (ainespuun) suurin kestävä hakkuumahdollisuusarvio vuosille 2010–2019 on Suomessa puuntuotannon metsämaalle 72,7 miljoonaa kuutiometriä, ja energiapuun kertymäarvio on 21,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Energiapuun arvio on voimakkaasti sidoksissa ainespuuhakkuiden tasoon, koska siitä noin 15 miljoonaa kuutiometriä kertyy ainespuuhakkuiden hakkuutähteistä ja kannoista. Ainespuun mitat täyttävää runkopuuta energiapuusta on 5,8 miljoonaa kuutiometriä.

Suurimman kestävän ainespuun kertymäarvio kasvaa kolmenkymmenen vuoden aikana 78,3 miljoonan kuutiometriin vuodessa.  Energiapuukertymä säilyy noin 22 miljoonan kuutiometrin tasolla. Runkopuun käyttö energiapuuksi vähentää ainespuun hakkuumahdollisuuksia, sillä ilman energiapuuta laskettu ainespuun suurin kestävä kertymäarvio vuosille 2010–2019 on 77,1 ja vuosille 2030–2039 85,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Metsäteollisuus käytti Suomessa vuosina 2008–2012 tukki- tai kuitupuun mitat täyttävää raakapuuta keskimäärin 58 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tästä määrästä kotimaista puuta oli 51 miljoonaa kuutiometriä. Tukki- ja kuitupuun kestävistä hakkuumahdollisuuksista on käytössä näin vajaat 70 prosenttia. Kotimaiset hakkuumahdollisuudet riittäisivät kattamaan lehtikuitua lukuun ottamatta nykyisen ja ennakoidun metsäteollisuuden puunkäytön.

Metsähaketta on käytetty lämmön- ja energiantuotantoon vuosina 2010–2012 noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kotitalouksissa on käytetty polttopuuta noin 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Valtioneuvoston asettama tavoite metsähakkeeseen pohjautuvalle lämmön ja energian tuotannolle vuonna 2020 vastaa 13,5 miljoonaa kuutiometriä. Jos kotitalouksien polttopuun käyttö säilyy nykytasolla, niin puun energiakäytön arvio vuonna 2020 on 19,5 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuutähteen ja kantojen käyttö on nykyisin noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos ainespuuhakkuut säilyvät nykytasolla, niin valtaosa kasvavasta energiapuun käytöstä on täytettävä ainespuukokoisella puulla.

Edellä esitetyt hakkuumahdollisuusarviot löytyvät yksityiskohtaisemmin ja alueellisesti eriteltyinä Metsäntutkimuslaitoksen Metinfo metsätietopalvelusta.

Arviot eivät ole puun kysynnän tai tarjonnan ennusteita. Puun käytön ratkaisee tuotteiden sekä palveluiden kysyntä, ja metsänomistajat päättävät kysyntään vastaamisesta omien tavoitteidensa mukaisesti. Metsät tuottavat puun lisäksi erilaisia luonto-, maisema- ja virkistyspalveluita, joilla on vaikutuksensa hakkuupäätöksiin.

Liite 1: Suomen metsävaratietoja (pdf)

Liite 2: Ainespuun käyttö ja hakkuumahdollisuudet (pdf)

Liite 3: Suurin kestävä hakkuumahdollisuusarvio metsäkeskusten alueille vuosina 2010-2019 (pdf)

Lisätietoja:

Metsävarat ja metsien tila:

Hakkuumahdollisuusarviot:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 04.10.2013 /KPB | Copyright Metla | Palaute