Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 5.7.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Suomuurain ja mustikka kypsyvät etuajassa, suomuuraimen sato pitkästä aikaa runsas

Nyt kypsymässä oleva suomuurainsato on runsas koko maassa. Etelä- ja Keski-Suomessa suomuurainsadosta on tällä hetkellä poimittavissa 30–50 prosenttia, Lapissa puoliraakoja marjoja on jonkun verran enemmän. Mustikka kypsyy valoisimmissa mäntymetsissä, ja pieniä määriä on jo poimittavissa Etelä- ja Keski-Suomessa. Mustikan pääsato kypsyy heinäkuun puoleenväliin mennessä eli noin viikkoa aiemmin kuin viime vuosina.

Suomuurainta voi saada jopa 30–40 kiloa hehtaarilta

Viime viikkojen aikana on auringon energiaa riittänyt ja sadetta saatu sopivasti suomuuraimen raakilevaiheen viimeisessä vaiheessa. Näin hyviä suomuurainvuosia on ollut viimeksi 1980-luvulla Etelä- ja Keski-Suomessa, eikä Lapissakaan tällä vuosituhannella.

Kypsiä suomuuraimia esiintyy yleisesti rämeitten reunamilla mäntyjen läheisyydessä. Avosoilla marjojen määrä on pienempi. Paikoin kuivimmilla mätäspinnoilla kasvaneet suomuuraimen marjat ovat kuivuneet tai jäänet vaille kellertävää tai oranssia väriä. Tällöin marjat ovat vihreitä ja osa marjoista on kuivunut ruskeiksi. Kasvin lehdet ovat normaalin, tumman vihreän värisiä.

Suomuuraimen aikaiseen kypsymiseen on perussyynä aikainen kukinta, mikä alkoi Lapissa toukokuun lopulla hellesäiden vallitessa ja samoihin aikoihin myös muualla Suomessa (Metlan tiedote 18.6.2013). Hyvän sadon edellytyksinä ovat olleet pölyttäjien suuri määrä ja pölytyksen onnistuminen kukinta-aikana. Kukat kehittyivät ilman halloja, kovat tuulet ja piiskaavat raekuurotkaan eivät kukkien terälehtiä pudottaneet maahan.  Lapissa kukintaa esiintyi paikoin vielä juhannusviikolla, joten suomuurain kypsyy siellä seuraavien kahden, kolmen viikon aikana. Kainuussa halla paikoin laski satotasoa kukintavaiheessa.

Marjojen vastaanottopisteisiin suomuuraimia on tuotu kuluvan viikon alkupuolelta lähtien. Poiminta-aikaa on 2–3 viikkoa eli heinäkuun loppupuolelle asti, jolloin marjan laatu heikkenee. Lapissa poiminta-aika on pidempi, sillä kukintaa esiintyi paikoin vielä kesäkuun puolivälissä. Jos heinäkuu on sateinen, poiminta-aika lyhenee runsaalla viikolla.

Satomääriä kuvastanee seuraava otos Pohjois-Karjalan eteläosassa sijaitsevalta rämeeltä. Puolentoista hehtaarin kokoiselta suolta poimittiin 25 kiloa kypsiä marjoja, ja alueelle jäi vielä runsaasti raakileita, jotka kypsyvät lähipäivinä.  Varovaisen arvion mukaan parhailla kasvupaikoilla sato voi olla 30–40 kiloa hehtaarilla.

Itä-Suomessa mustikkasadosta suurempi kuin Länsi-Suomessa ja Lapissa

Mustikalla on menossa kolmas raakilevaihe, jolloin raakileisiin muodostuu sininen väri. Tällöin mustikan varpu tarvitsee kohtuullisesti vettä, jotta raakile kypsyisi maukkaaksi marjaksi auringon energian avulla. Viime viikkojen aikana ukkoskuurot ovat antaneet kohtuullisesti vettä eri puolilla Suomea, ja vain kuivimmilla kasvupaikoilla mustikan varvusto on kärsinyt kuivuudesta.

Tällä hetkellä valoisimmissa mäntymetsissä mustikka on kypsymässä

Pääsato kypsyy viikolla 28 (7.-13.7.). Aikaisesta kukinnasta johtuen myös Lapissa mustikka kypsyy poimittavaksi normaalien kesäsäitten vallitessa jo heinäkuun jälkipuoliskolla (15.–28.7.), noin 10 vuorokautta aikaisemmin kuin keskimääräisenä vuonna.

Mustikan kukkia laskettiin keskimäärin 260 kappaletta neliömetriltä. Raakileita esiintyi samoilla tutkimusmetsien koeruuduilla keskimäärin 145 kappaletta. Luvuista puuttuu muutaman tutkimusmetsän tiedot. Luku on varsin korkea (viime vuonna 160 raakiletta neliömetrillä), mutta hajonta on erittäin suurta. Näyttääkin siltä, että hyvissä olosuhteissa ja energiavaroiltaan hyvissä mustikkakasvustoissa sato voi muodostua paikoin runsaaksi, mutta on laajoilla alueilla keskinkertainen.

Mustikkaa saadaan arviolta 20 kiloa hehtaarilta, paikoin jopa paikoin 25 kiloa. Nämä luvut edellyttävät heinäkuun alkupuolella myös sadesäitä, sillä raakileitten ja kypsyvien marjojen kuivumisen vaara on vielä olemassa. Viime vuonna mustikkasato oli ennätyksellisen runsas, laskennallinen sato oli mustikkakasvustoissa 40,5 kiloa hehtaarilla. Myös vuosi 2011 oli hyvä mustikkavuosi, jolloin sato oli 27 kiloa hehtaarilla. Vuodesta 1997 lähtien lasketuissa satomäärissä ei esiinny sellaista jaksoa, että kolmena peräkkäisenä vuonna keskimääräinen mustikkasato olisi hehtaarilla yli 20 kiloa.

Puolukan satoennuste on keskinkertainen

Hellesäitten avittamina puolukan kukinta meni nopeasti ohi koko maassa. Kukinnan alkamisesta on Etelä- ja Keski-Suomessa kulunut kuukausi ja Lapissa kolme viikkoa. Kolmestakymmenestä tutkimusmetsästä (150 koeruutua) laskettiin kukkia keskimäärin 268 kappaletta neliömetrillä. Satoennuste on kukkien ja raakileitten perusteella edelleen keskinkertainen. Raakileet on laskettu vasta muutamista tutkimusmetsistä.

Raakilevaihe on kehittynyt nopeasti, ja sadetta toivotaan kuivemmille kasvupaikoille heinäkuussa ja elokuun alkupuolella.  Normaalien kesäsäitten vallitessa puolukka kypsyy poimittavaksi elokuun puolivälissä Etelä- ja Keski-Suomessa ja Lapissa elokuun lopussa ja syyskuun alkupuolella.

Sieniä vielä vähän

Sienikausi odottaa vielä alkamista. Pieniä kantarellin alkuja on löydetty heinäkuun alussa muutamasta koivumetsästä Etelä-Suomesta. Kesäkuun lopussa ilmestyivät metsäteitten varsille ensimmäiset lehmäntatit. Punikkitatteja on löydetty vähän.  Edellytykset hyvälle sienivuodelle on olemassa, jos vain kosteutta riittää heinäkuussa. Seuraavaksi odotetaan koivumetsiin nousevan koivu- ja keltahaperoita.

Lisätietoja:

  • Vanhempi tutkija Kauko Salo, p. 029 532 3034, kauko.salo(a)metla.fi

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 22.05.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute