Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 18.6.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Mustikan satonäkymät ovat keskinkertaiset

Mustikka kukki tänä keväänä runsaana ilman halloja ja pölytyskin onnistui. Toukokuun lopun ja kesäkuun alkupuolen lämpimät ja kuivat säät kuitenkin laskivat satoennusteen keskinkertaiseksi. Mustikan energiataso on ollut kukinnan jälkeen melko heikko, ja osa raakileista on pudonnut maahan. Mustikka kypsyy kuukauden kuluttua Etelä- ja Keski-Suomessa. Suomuuraimen satoennuste on monen vuoden jälkeen hyvä. Puolukan kukinta alkoi runsaan viikon keskimääräistä aiemmin Etelä- ja Keski-Suomen valoisilla mäntykankailla, satoennuste on keskinkertainen.  Viime päivien sateet saattavat nostaa ensimmäiset metsäsienet, punikkitatit ja haperot, metsiin jo kesäkuun lopulla.

Mustikka kukki normaalissa aikataulussa, Lapissa kukinta oli ennätyksellisen aikainen

Mustikan kukinta alkoi Etelä- ja Keski-Suomessa 20.–23.5. eli samaan aikaan kuin viime vuonna. Lapin läänissä muun muassa Kolarin ja Ivalon korkeudella mustikka kukki hellesäiden ansiosta jo toukokuun viimeisinä päivinä. Metlan valtakunnallisen marja- ja sienisatotutkimuksen mukaan vuodesta 1994 lähtien mustikka ei ole koskaan kukkinut Lapin läänissä toukokuussa.

Tällä hetkellä (17.6.) mustikan kukat on laskettu 180 koeruudulta (36 tutkimusmetsää). Kukkia on ollut keskimäärin 260 kappaletta neliömetrillä. Viime vuonna vastaava luku oli 280. Tänä vuonna kukinta oli runsasta – yli 300 kukkaa neliömetrillä – vain yhdeksässä metsikössä. Kukinnan perusteella mustikan satoennuste näytti runsaalta.

Mustikan raakileiden määrä laskee – varpujen energiavaranto ei näytä riittävän hyvään satoon

Mustikalla on tällä hetkellä menossa toinen raakilevaihe, ja nyt näyttää siltä, että sato laskee keskinkertaiseksi. Tällä hetkellä on laskettu 11 tutkimusmetsää (55 koeruutua), joissa raakileita oli keskimäärin vain 115 kappaletta neliömetrillä.

Määrä on vähän siihen nähden, että mustikan satonäkymien kannalta niin moni asia osui kohdalleen. Pölyttäjiä oli riittävästi eikä hallaakaan juuri esiintynyt. Yksittäinen hallayö Lapin ja Kainuun maakunnissa viikolla 24 saattoi paikoin vikuuttaa mustikan kukkia niillä alueilla, missä mustikka vielä kukki. Lämpö helli mustikkaa kesäkuun alkupuolella, jolloin on raakileitten kehittymisen ensimmäinen vaihe. Lumi suli aikaisin ja kosteus hävisi maasta melko nopeasti, joten maaperä oli kuivimmilla kasvupaikoilla kuivaa jo raakilevaiheen alkuvaiheessa. Tässä alkuvaiheessa kuivuuden vaikutus ei ole niin merkittävä kuin raakileitten kypsymisen vaiheessa kaksi ja kolme, jotka keskimäärin sattuvat kesäkuun loppupuolelle ja heinäkuun alkupuolelle.

Keskeisin syy satotason laskuun lienee nyt siinä, että mustikan energiavarat ovat laskussa.  Mustikka jaksoi tuottaa hyvän marjonnan, sillä viime syksy oli otollista aikaa kukka-aiheiden muodostumiseen. Varpujen energiavarasto kuitenkin laski hellesään ja kuivuuden takia jo raakilevaiheen alkuvaiheessa. Vuodesta 1997 lähtien on laskettu mustikan sadot hehtaaria kohti ja havaittu, että hyvän mustikkavuoden jälkeen seuraa selvästi edellistä vuotta heikompi vuosi. 

Poikkeuksiakin on. Peräkkäiset vuodet 2000 ja 2001 olivat hyviä mustikkavuosia. Samoin vuodet 2011 ja 2012, joista jälkimmäinen oli ennätyksellinen, keskimäärin 41 kiloa hehtaarilla. Nyt sopii toivoa, että mustikan kypsymisvaiheessa heinäkuussa ei ole pitkää hellejaksoa, jolloin kuivuuden takia satoennuste laskee entisestään. Hyvässä muistissa on vuosi 2010, jolloin pölytys epäonnistui ja sen lisäksi kesäkuun alkupuolella alkanut ja heinäkuulle jatkunut pitkä hellejakso laski kuivuuden takia mustikkasadon heikoimmaksi vuodesta 1997 alkaneen kirjanpidon mukaan. Tällöin mustikkasato oli vain 9 kiloa hehtaarilla.

Mustikan kypsymisennuste kukinnan perustella ajoittuu normaalien kesäsäiden vallitessa heinäkuun puoliväliin, viikolle 29 (15.–21.7.), Lapissa ja Kainuun pohjoisosissa heinäkuun loppupuolelle. Mustikan poiminta-aikaa kestää elokuun loppupuolelle asti.

Suomuuraimella aikainen kukinta, melko runsas sato kypsyy avosoilla heinäkuun puolivälissä

Suomuuraimen kukinta alkoi Lapissa aikaisin toukokuun lopulla hellesäiden vallitessa. Samoihin aikoihin kukinta alkoi myös muualla valtakunnassamme avosoilla. Metsäisillä soilla, erityisesti korvissa, kukinta alkoi kesäkuun alkupuolella.

Kukkia on ollut paikoin runsaasti, yli 20 kukkaa neliömetrillä. Tällä hetkellä kukat ovat jo pölyttyneet, ja raakile on suppuvaiheessa. Kovat tuulet, sateet ja raekuurot eivät ole tänä vuonna pudottaneet kukkien terälehtiä maahan kuten monena aikaisempana vuonna. Viime viikon halla- ja pakkasyö on voinut vahingoittaa kukkia niillä avosoilla, joilla kukintaa on vielä ollut. Suomuuraimen satoennuste on nyt monen vuoden jälkeen hyvä.  Ensimmäiset kypsät suomuuraimet poimitaan avosoilta normaalien kesäsäitten vallitessa heinäkuun keskivaiheilla, paikoin jo aikaisemminkin, jos aurinkoisia päiviä esiintyy kesäkuun lopussa ja heinäkuun alkupuolella.

Puolukalla keskinkertainen kukinta

Etelä- ja Keski-Suomessa puolukan kukinta alkoi laajoilla metsäalueilla 6.–7.6. ja Lapissa vain viikkoa myöhemmin. Lapin läänin aikaista kukintaa selittää hellesääjakso, jolloin Lapissa mitattiin yli 30 C-asteen lämpötiloja. Lämpimän sääjakson jälkeen sateinen kausi on viivästyttänyt kukintaa jonkin verran, joten kukkivia kasvustoja esiintyy vielä eri puolilla maatamme.

Kukkia on nyt (17.6.) laskettu 22 tutkimusmetsästä, ja niitä on ollut neliömetrillä keskimäärin 256 kappaletta. Satoennuste kukkien perusteella on keskinkertainen. Viime vuonna kukkia oli 350–400 neliömetrillä, ja sadosta tuli runsas.

Korvasieniä oli heikosti, keskikesän sateet ratkaisevat loppukesän ruokasienisadon

Alkukesän lämmin sääjakso kuivatti maaperän, eikä avohakkuualueilta ja metsäteiden varsilta juuri löytynyt korvasieniä. Sato jäi koko maassa heikoksi. Muitakin kevätsieniä, kartiohuhtasieniä ja poimukellomörskyjä, esiintyi vähän.

Viime viikon ja tämän viikon matalapaineiden ansiosta kosteus on lisääntynyt metsämailla. Tämä lisää ensimmäisten metsäsienten, punikkitattien ja haperoitten esiintymisen todennäköisyyttä kesäkuun lopussa. Kuitenkin vasta heinä- ja elokuun sateet ratkaisevat keskeisten ruokasieniryhmien, herkkutattien, useimpien syötävien haperoitten, rouskujen ja kantarellin sadon runsauden.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 04.10.2013 /KPB | Copyright Metla | Palaute