Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 5.6.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Uusi neulastauti lehtikuusella Suomessa

Suomessa kasvavista lehtikuusista on löytynyt tauti, jota ei ole täällä aiemmin esiintynyt. Kyseessä on sienen aiheuttama lehtikuusenjuovakariste.

– Kun lehtikuusen neulaset ovat hädin tuskin saavuttaneet normaalin kokonsa, niiden heleän vihreä väri katoaa nopeasti. Etäältä tarkasteltuna sairastuneet puut vaikuttavat punaruskeilta miltei läpi kesän, erikoistutkija Risto Jalkanen Metlasta kuvailee tautia.

Oireet voivat ilmetä jo viikon kuluttua lehtikuusenjuovakaristesienen aiheuttamasta tartunnasta.

Ensimmäiset havainnot lehtikuusenjuovakaristeesta Suomessa ovat kesäkuulta 2007. Sen jälkeen tartunnat ovat toistuneet noin 60-vuotiaassa euroopanlehtikuusiviljelmässä joka vuosi. Toistaiseksi voimakkainta tartunta oli kesällä 2011, kun taas viime kesänä uusia tartuntoja oli vain nimeksi.

Lehtikuusenjuovakaristetta on esiintynyt euroopanlehtikuusen ohella runsaasti myös siperian- ja dahurianlehtikuusiviljelmillä. Tautia on löytynyt vain korkeilta vaaramailta.

– Kummallista tai ei, myös tautia aiheuttavan sienen varsinainen esiintymisalue on korkealla Keski-Euroopan vuoristoissa ja keskeinen isäntäkasvilaji euroopanlehtikuusi. Sieni tunnetaan sadan vuoden takaa, Jalkanen kertoo.

Miten tunnistan taudin?

Lehtikuusenjuovakaristesieni (Hypodermella laricis) on sukua monille pitkiä palkomaisia lisääntymiselimiä eli itiöemiä neulasiin kasvattaville kotelosienille. Suomessa esiintyvistä lajeista tunnetuimpia ovat männynharmaakariste ja kuusenjuovakariste.

Vaikka taudinaiheuttaja luetaankin karistesieniin, sairastuneet neulaset jäävät oksien lyhytversoihin kiinni ainakin vuodeksi, usein pidemmäksi aikaa.

Sairastuneiden puiden lähitarkastelu osoittaa punaruskeiden neulasten muuntuvan kesän edetessä vaaleanruskeiksi. Neulasen yläpinnalle on sen koko pituudelta kehittynyt epämääräisenä jonona kiiltävänmustia toisiinsa ketjumaisesti liittyneitä itiöpesäkkeitä. Ne ovat itse asiassa tulleet esille heti taudinoireiden puhjettua ohuina tummina neulasenpituisina nauhoina, juovina.

Koska neulaset sairastuvat aivan kasvukauden alussa, tartuntoja on tavallisesti vain kääpiöversojen neulasissa. Sen sijaan pitkäversoihin varsinaisen kasvun seurauksena syntyvät neulaset säilyvät terveinä. Jos pitkäversojen neulaset sairastuvat, taustalla voi olla joko myöhäinen tai jopa systeeminen tartunta.

– Useimmat kääpiöversot reagoivat täystartuntaan tuottamalla uuden neulaskimpun kuolleiden keskeltä vielä samana kesänä, mikä osaltaan peittää taudin havaitsemista kauempaa. Läheltä tauti on erittäin helppo tunnistaa, Jalkanen kertoo.

Kääpiöversojen 100-prosenttinen tartunta voi kuitenkin johtaa kääpiöversojen kuolemiseen vanhoista pitkäversoista. Kun tartunta näyttäisi sekundaarisesti johtavan myös uusien pitkäversojen kuolemiseen, lehtikuusenjuovakariste voi tilapäisen neulaskadon ohella aiheuttaa myös latvuksen pysyvän harsuuntumisen.

Lisätietoja:

  • Erikoistutkija Risto Jalkanen, p. 029 532 4430, risto.jalkanen(a)metla.fi

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 04.10.2013 /KPB | Copyright Metla | Palaute