Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 29.5.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Markkinahakkuiden nykytasolla metsähakkeen käytön suurin kasvumahdollisuus on harvennuspuussa

Metsähaketta on koko maan tasolla riittävästi vuoden 2020 kansallisten käyttötavoitteiden saavuttamiseksi. Paikallisesti hakkeesta on kuitenkin kilpailua, koska hakkeen käyttöpaikat eivät välttämättä sijaitse alueilla, joilla potentiaali on suurin. Käyttömäärien kasvaessa joudutaan käyttämään kalliimpia energiajakeita ja/tai kuljettamaan osa hakkeesta kauempaa. Tilanne on sama myös silloin, jos teollisuuden ainespuuhakkuut laskevat alle viime vuosien keskitason ja päätehakkuilta korjattavan metsähakkeen saatavuus vähenee.

Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien perusteella metsähakkeen käytön suurin kasvumahdollisuus on varttuneiden taimikoiden hoidosta ja nuorten metsien harvennuksilta tulevassa puussa. Sen sijaan latvusmassa- ja kantopotentiaalit ovat länsirannikolla ja kantopotentiaali myös Pohjois-Suomessa jo täyskäytössä, mikäli markkinahakkuut jatkuvat nykytasolla. Suurin kestävä hakkuukertymä mahdollistaisi ainespuuhakkuiden tason noston sekä latvusmassan ja kantojen korjuumäärien kasvun lähes koko maassa.

Tulokset ilmenevät tutkimuksesta, jossa verrattiin metsähakkeen alueellista korjuupotentiaalia metsähakkeen käyttöön. Tutkimuksessa arvioitiin alueellisesti 1) metsähakkeen teknistä korjuupotentiaalia, 2) metsähakkeen käyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa sekä 3) näiden kahden välistä erotusta eli ns. metsähaketasetta.

Pienpuupotentiaali on rankana 6,2, kokopuuna 8,3 ja korjattuna ainespuun kanssa integroidusti 6,6–10,4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jos hakkuut pysyisivät vuosien 2002–2011 keskimääräisellä tasolla, olisi latvusmassapotentiaali 5,7 miljoonaa kuutiota. Vuoden 2007 ennätyksellisten hakkuiden tasolla potentiaali olisi 6,6 miljoonaa kuutiota, mutta laskisi 4,0 miljoonaan kuutioon, jos hakkuut olisivat vuoden 2009 tasolla. Näitä hakkuutasoja vastaavat kuusen kantopotentiaalit ovat 2,2, 2,5 ja 1,5 miljoonaa kuutiota.

Vertailun vuoksi suurimman kestävän hakkuukertymän mukainen laskelma osoittaa, että latvusmassan teknis-taloudellinen potentiaali on 6,7 ja kantobiomassan 4,0 miljoonaa kuutiota.

Nuorten metsien pienpuun potentiaalin laskenta pohjautui valtakunnan metsien inventoinnin koealatietoihin ja päätehakkuiden teknisen latvus- ja kantobiomassapotentiaalin laskenta kuusi- ja mäntytukkien markkinahakkuutilastoihin. Potentiaalit laskettiin kuntatasolla, ja niistä vähennettiin metsähakkeen käyttö, joka perustui lämpö- ja voimalaitosten vuoden 2011 käyttötilastoon. Jokaiselle laitokselle määritettiin lisäksi hankinta-alue käyttömäärän mukaan.

Tutkimus kuuluu Metlan ja VTT:n yhteiseen ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan.

→ Kuvasarja: Metsähaketase vuoden 2011 käyttömääriin perustuen.

Lisätietoja:

  • tutkija Perttu Anttila, p. 029 532 3088, perttu.anttila(a)metla.fi
  • tutkija Juha Laitila, p. 029 532 3255, juha.laitila(a)metla.fi

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 29.05.2013 /KPB | Copyright Metla | Palaute