Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 6.5.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Metla ja MTT suosittelevat kotimaassa kasvatettujen taimien käyttämistä integroidun kasvinsuojelun osana

Vierasperäiset kasvintuhoojat ovat aiheuttaneet mittavia tuhoja ympäri maailman. Uusimmat tutkimustulokset (kuva 1) osoittavat vierasperäisten metsäpatogeenien lisääntyvän Euroopassa eksponentiaalisesti. Esimerkiksi itäaasialaisen saarnensurman leviäminen läpi Euroopan on tuhoamassa maanosan saarnimetsät ja eurooppalaisten pyökkimetsien metsätaloudellinen käyttö on vaarantunut taimitarhat saastuttaneiden leväsienten takia. Myös maataloudessa lisääntyvä tuontitaimien käyttö on johtanut ongelmiin niiden mukana levinneiden tuholaisten ja tautien vuoksi, viimeisimpänä suomalainen mansikanviljely on joutunut uhatuksi tuontitaimien mukana viime vuosina kymmenille tiloille kulkeutuneen mansikan punamädän takia.

Vierasperäiset kasvipatogeenit aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Eviran mukaan esimerkiksi mäntyankeroisen löytyminen Suomen luonnosta käynnistäisi 5-19 miljoonaa euroa maksavan hävitysoperaation kutakin muutamaan puuhun levinnyttä esiintymää kohden. Torjunnan epäonnistumisesta seuraisi merkittävästi suuremmat taloudelliset menetykset: esimerkiksi hollanninjalavataudin äskettäinen leviäminen Gotlannin saarelle aiheuttaa nykyisin ruotsalaisille laskutavasta riippuen 10-240 miljoonan euron vuotuiset taloudelliset menetykset. Samankaltaisen tuhon aiheuttamat menetykset suomalaisen metsätalouden kannalta merkittävällä puulajilla (kuusi, mänty tai koivu) olisivat ainakin kertaluokkaa suuremmat. Mansikanviljelyn kuihtuminen Suomessa punamädän takia veisi elinkeinon monilta viljelijöiltä ja olisi valtava taloudellinen menetys useille kunnille. Virossa äskettäin todettu tulipolte voisi meille levitessään puolestaan johtaa laajoihin hävitystoimiin hedelmätarhoissa ja yksityisillä pihoilla.

Tuontitaimien aiheuttama riski on tiedostettu huonosti maa- ja metsätaloustuottajien keskuudessa, minkä seurauksena taimien tuonti on jatkuvasti lisääntynyt. Marjakasvien taimiaineiston tuonti on lisääntynyt koko Suomen EU-jäsenyyden ajan ja tällä hetkellä yli 75% istutettavista mansikan taimista tuodaan ulkomailta. Viime aikoina on lisääntynyt myös vadelman ja omenan lisäysaineiston hankinta muualta kuin kotimaasta. Jopa vihannesten taimia tuodaan muualta. Koristekasvien taimikauppa on kasvanut edelleen ja alkuperämaita on entistä useampia.

Uusien tutkimustulosten perusteella (kuva 2) viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana on elävien kasvien kauppa toiminut leviämisreittinä yli 70 %:lle Eurooppaan tai Euroopan eri valtioiden välillä levinneistä metsäpuiden taudinaiheuttajista. Siten ulkomailla kasvatettujen taimien käyttäminen metsänuudistuksessa aiheuttaa erittäin suuren riskin suomalaisen metsäluonnon terveydelle ja siihen perustuvalle metsäsektorille. Puiden terveyden kannalta kohtalokkaiksi ovat paljastuneet hyvin usein paitsi puiden taimet myös ympäristöön istutetut koristekasvit.

Kaikissa EU-maissa on vuoden 2014 alusta lähtien noudatettava integroidun kasvinsuojelun (IPM) periaatteita. Siihen sopiva, ennaltaehkäisevä kasvinsuojelumenetelmä on terveiden taimien käyttö viljelyksillä. Kasvintuhoojista vapaata kotimaista taimiaineistoa pystytään tuottamaan esimerkiksi hedelmä- ja marjakasveista sekä metsäpuiden taimista.

Edellä kuvatun uuden tutkimustiedon sekä integroidun kasvinsuojelun periaatteiden perusteella Metsäntutkimuslaitos ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus suosittelevat, että varsinkin metsänistutuksessa mutta myös muihin ympäristöihin tehtävissä istutuksissa (puutarhat, rakennetut ympäristöt) käytettäisiin vuoden 2014 alusta lähtien pelkästään kotimaassa kasvatettuja taimia.

 
Kuva 1. Vieraspatogeenihavainnot Euroopassa vuosina 1800-2008.   Kuva 2. Vieraspatogeenien kulkeutumistapa Euroopassa vuosina 1800-2008.

 

Kuvat: Santini, A., Ghelardini, L., De Pace, C., Desprez-Loustau M.L., Capretti, P., Chandelier, A., Cech, T., Chira, D., Diamandis, S., Gaitnieks, T., Hantula, J., Holdenrieder, O., Jankovsky, L, Jung, T., Jurc, D., Kirisits, T., Kunca, A., Lygis, V., Malecka, M., Marcais, B., Schmitz. S, Schumacher, J., Solheim, H., Solla, A., Szabò, I., Tsopelas, P., Vannini, A., Vettraino, A.M., Woodward, S., Webber, J., & Stenlid, J. 2013. Biogeographic patterns and determinants of invasion by alien forest pathogenic fungi in Europe. New Phyt. 197, 238-250.

Lisätietoja:

  • Professori Jarkko Hantula, Metsäntutkimuslaitos, p. 029 532 5419, jarkko.hantula(a)metla.fi
  • Vanhempi tutkija Michael Müller, Metsäntutkimuslaitos, p. 029 532 5451, michael.mueller(a)metla.fi
  • Vanhempi tutkija Päivi Parikka, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, p. 029 5317598, paivi.parikka(a)mtt.fi

På svenska: Metla och MTT rekommenderar användning av inhemskt odlade växter som en del av ett integrerat växtskydd

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 27.05.2013 /KPB | Copyright Metla | Palaute