Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 25.4.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Uutta tutkimustietoa sellu- ja paperitehtaiden kustannusrakenteista

Sellu- ja paperitehtaat ovat perinteisesti olleet merkittäviä raakapuun käyttäjiä Suomessa. Julkista tietoa tehtaiden kustannusten muodostumisesta ei ole ollut juurikaan saatavilla. Metla ja Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan laitos tekivät kaksi tutkimusta, joiden avulla voidaan mallintaa sekä sellunkeiton että paperin valmistuksen tuotantoa ja kustannuksia. Laskennallisissa esimerkkitapauksissa tehtaiden tuotanto oli kannattavaa, mutta sellun ja paperin markkinahintojen lasku tekee alalle hallaa.

Sellutehtaan tapauksessa selvitettiin suuren, vuodessa 600000 ilmakuivatonnia valkaistua havusellua tuottavan kemiallisen laitoksen tyypilliset tuotannolliset ja taloudelliset tekijät. Tuotantomäärän täyttääkseen sellutehtaalle pitää toimittaa noin neljä miljoonaa kuutiometriä mäntykuitupuuta. Paperin valmistuksen kustannusrakennetta selvitettiin 300000 tonnia aikakauslehtipaperia vuodessa tuottavan tehtaan tapauksessa. Paperitehdas tuottaa lämpömekaanisella (TMP) menetelmällä mekaanista massaa kuusikuitupuusta, jota kuluu vuodessa noin 500000 kuutiometriä.

Kuva 1. Valkaistun havusulfaattisellun ja päällystämättömän aikakauslehtipaperin vientihinnat. Tammikuu 2006–tammikuu 2013. Lähde: Metlan Metsätilastollinen tietopalvelu.

Lopputuotteen hinta merkittävin

Molemmissa tutkimuksissa kustannusten mallintamismenetelmänä käytettiin toimintoperusteista kustannuslaskentaa (activity-based costing, ABC). Tuotantokustannukset voidaan kohdistaa päätuotteiden lisäksi myös sivutuotteille (sellutehtaalla mäntyöljy, tärpätti ja energia) ja puun ohella muille raaka-aineille (paperitehtaalla sellu ja paperin täyteaineet). Mallien toimivuutta testattiin esimerkkilaskelmilla. Laskelmien lähtötiedot perustuivat yleisiin kustannustietoihin, eikä olemassa olevan tehtaan toteutuneisiin kustannustasoihin, joten tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Kustannustaso sidottiin laskelmia tehtäessä vuoden 2010 yleisiin tilastoihin. Sellun ja paperin hintatilastoista (kuva 1) nähdään, että vuonna 2010 vientihintataso oli korkea, mikä heijastui hyvänä kannattavuutena molemmissa tapauksissa. Tutkimusten perusteella lopputuotteen, eli sellun tai paperin markkinahinta on tehtaan kannattavuuden kannalta merkittävin tekijä.

Esimerkkilaskelmat tehtaiden kannattavuuksista

Sellutehtaan tapauksessa markkinahavusellun hintana käytettiin 692 euroa/ilmakuivatonni, mäntykuitupuun tehdashinta kiintokuutiolta oli 41 euroa harvennuksilla ja 39 euroa päätehakkuulla. Paperitehtaan tapauksessa paperin markkinahintana oli 590 euroa/ilmakuivatonni ja kuusikuitupuun tehdashintoina käytettiin 43 euroa kuutiolta harvennuksella ja 38 päätehakkuulla. Sellutehtaan kallein tuotantoprosessi oli kemikaalikierto (mustalipeän poltto), josta aiheutui noin 39 prosentin vuosikustannukset, tosin kyseinen prosessi tuotti suurimman osan laitoksen tarvitsemasta energiasta. Paperitehtaan kallein osaprosessi oli TMP-massan tuotanto, joka aiheutti 35 prosenttia vuosikustannuksista. Sellun ja paperin kuivausprosessit olivat toiseksi kalleimmat tuotannonosat ja aiheuttivat molempien tehtaiden vuosikustannuksista noin 18 prosenttia.

Molemmat tehtaat olivat kannattavia

Molemmissa esimerkkitapauksissa tehtaat toimivat kannattavasti. Paperitehtaalla nettotuottoa kertyi vuodessa kuusikuitupuukuutiota kohden 53 euroa harvennuspuun osalta ja 63 euroa päätehakkuulla. Sellutehtaalla mäntykuitupuulle kertyi nettotuottoa 37 ja 42 euroa kuutiolle, riippuen siitä oliko kuitupuu hankittu harvennuksilta vai päätehakkuilta.

Vuoden 2010 yleisellä hintatasolla sellutehtaan kannattavuuden kriittinen piste oli laskennallisesti sellulla noin 400 euroa/ilmakuivatonni. Paperitehtaan mallilla kannattavuuden kriittinen piste löytyi hieman alle 500 euron paperitonnihinnan kohdalta. Tulokset ovat verottomia ja tutkimuksissa ei huomioitu sellun tai paperin myynti-, markkinointi- tai kuljetuskustannuksia.

Vaikka tulokset perustuvat esimerkinomaisiin laskelmiin, niistä voidaan päätellä, että sellun ja paperin kysyntä ja markkinahinnat määrittävät pitkälti kuiduttavan teollisuuden kannattavuuden. Hintatilastosta nähtävä tuotteiden markkinahintojen lasku kohti tutkimuksien kannattavuusrajoja on teollisuudenalalle selkeä uhka. Kuitenkin tulosten perusteella näyttää siltä, että tuotanto voi olla kannattavaa myös pohjoismaisissa oloissa.

Lisätietoja:

  • Tutkija Heikki Korpunen, Metla, p. 029 532 4087, heikki.korpunen(a)metla.fi
  • Professori Olli Dahl, Aalto-yliopisto, p. 040 540 1070, olli.dahl(a)aalto.fi
  • Professori Jouni Paltakari, Aalto-yliopisto, p. 0400 818 244, jouni.paltakari(a)aalto.fi
  • Korpunen, H., Virtanen, P., Dahl, O., Jylhä, P. & Uusitalo, J. An activity-based cost calculation for a kraft pulp mill. Tappi Journal. 2012. 11(9). s. 19–27.
  • Korpunen, H. & Paltakari, J. Testing an activity-based costing model with a virtual paper mill. Nordic Pulp and Paper Research Journal. Nordic Pulp & Paper Research Journal. 2013. 28(1) s. 146–155.

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 04.10.2013 /KPB | Copyright Metla | Palaute