Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 27.2.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Julkaisu: Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa

Metsäntutkimuslaitos (Metla) on julkaissut Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa -raportin. Se pohjautuu vuosina 2007-2011 tehtyihin tutkimuksiin, joissa selvitettiin pohjoiseen soveltuvia metsänuudistamisen menetelmiä ja etenkin männyn luontaista uudistamista.

Raportti on monipuolinen männyn uudistamisen tietopaketti. Siinä käsitellään maaperän, kasvillisuuden, siemensadon ja poron laidunnuksen vaikutuksia luontaiseen uudistamiseen. Se sisältää myös artikkelit tervasroson torjunnasta ja metsänuudistamisen kustannustehokkuudesta.

Jotta puunkasvatus olisi Pohjois-Suomessa taloudellisesti kannattavaa, metsänkasvatuksen kustannukset pitäisi saada mahdollisimman alhaisiksi.

- Selkein kustannussäästöjen mahdollisuus on uuden puusukupolven perustamisvaiheessa. Säästöjä saadaan käyttämällä luontaista uudistamista silloin, kun se on mahdollista. Toinen kustannustehokas menetelmä on kylvö ja erityisesti konekylvö, erikoistutkija Mikko Hyppönen Metlasta kertoo.

Metlan tutkimusten perusteella mäntyä voidaan suositella Lapissa kylvettäväksi kevät- ja alkukesän ohella myös myöhään syksyllä. Tutkimuksissa männyn myöhäissyksyn kylvö onnistui nykysuositusten vastaisesti hyvin. Tulokset ovat ainutlaatuisia ja poikkeavat lähes kaikkien aikaisempien tutkimusten tuloksista. Syyskylvön avulla voidaan pidentää kylvökoneiden käyttöaikaa.

Poroista hyötyä ja haittaa

Porojen laidunnus haittaa luontaista uudistamista Pohjois-Suomessa. Alustavien tulosten mukaan laidunnetuille alueille syntyy noin kaksi kolmasosaa laiduntamattomien alueiden taimimäärästä. Laidunnuksesta on haittaa etenkin korkeiden alueiden ja metsänrajaseutujen mäntymetsien uudistumiselle.

- Poro voi myös edistää taimettumista muokkaamalla maata jäkälänkaivun yhteydessä. Metsätalouden kannalta olisikin toivottavaa, että uudistamisen alkuvaiheessa porot kaivaisivat uudistusalalla ja taimettumisen jälkeen pysyisivät sieltä muutaman vuoden poissa, erikoistutkija Ville Hallikainen sanoo.

Raportissa uusimmat tiedot korkeiden alueiden uudistumisesta

Metla seuraa suojametsäalueen ja Pohjois-Suomen korkeiden alueiden metsien uudistumista kymmenen vuoden välein. Seurannan mukaan metsänuudistumisessa ei ole ollut erityisiä ongelmia suojametsäalueella eikä ilmastollisesti ankarilla, korkeilla alueillakaan.

Ilmasto on ollut metsän uudistumiselle suotuisa 2000-luvun ensivuosikymmenellä. Myös lämpöolosuhteiden äärevyys on tasoittunut. Pohjoisten havumetsien uudistumista on auttanut myös tuhojen vähäisyys. Muuttuva ilmasto voi kuitenkin lisätä tuhoja, sillä lämpenemisen myötä erilaiset tuhosienet ja -hyönteiset voivat levitä aiempaa pohjoisemmaksi.

Suojametsäalueen muodostavat Enontekiön ja Utsjoen kunnat kokonaisuudessaan sekä maastoon merkityt alueet Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnista. Alueen kokonaispinta-ala on 3,3 miljoonaa hehtaaria, ja metsätaloutta harjoitetaan noin 0,4 miljoonalla hehtaarilla.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 04.10.2013 /KPB | Copyright Metla | Palaute