Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 8.1.2013
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Kokopuukorjuu ei ole useimmissa metsiköissä ravinnetaloudellisesti kestävää

Koko kiertoajan kattavien laskelmien perusteella kokopuukorjuu ei ole ravinnetaloudellisesti kestävää, vaikka suositusten mukaisesti 30 prosenttia hakkuutähteistä jätetään kasvupaikalle. Kokopuukorjuussa ravinnetase jää useimmissa tapauksissa negatiiviseksi. Sen sijaan runkopuukorjuu on yleensä kestävää, ja siinä ravinnetase säilyy positiivisena. Koivikoissa fosforin ja kaliumin tase voi muodostua negatiiviseksi jo pelkässä runkopuukorjuussa.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä European Journal of Forest Research -sarjassa. Siinä arvioitiin, onko kokopuukorjuu ravinnetaloudellisesti kestävää. Kestävyyden lähtökohtana pidettiin sitä, että puunkorjuussa kasvupaikalta ei poistu enemmän ravinteita kuin mitä sinne laskeuman ja mineraalimaan rapautumisen kautta tulee.

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan ravinnepoistumien suuruus riippuu hakkuun voimakkuudesta, puulajista ja metsikön kehitysvaiheesta. Kokopuukorjuussa kasvupaikalta poistuu ravinteita huomattavasti enemmän kuin runkopuukorjuussa (kuva).

Metsien kestävän käytön kannalta on tärkeää käyttää ja kehittää korjuutapoja, joissa metsiin jätetään ravinnerikkaimmat kasvinosat, jolloin korjuun vaikutukset metsien kasvuun jäävät vähäisiksi.

Runkopuu- ja kokopuukorjuun aiheuttamat ravinnepoistumat hakattua runkopuukuutiometriä kohden ovat suuremmat kuusikoissa ja koivikoissa kuin männiköissä. Latvuksen suhteellinen osuus maanpäällisestä ravinnemäärästä vähenee, kun metsikön tilavuus kasvaa. Kokopuukorjuun aiheuttamat ravinnepoistumat korjattua runkopuukuutiometriä kohden ovat näin ollen suuremmat nuorissa, tilavuudeltaan pienissä metsiköissä.

Ravinnemenetykset ovat suhteessa pienimmät, jos energiapuu korjataan männiköistä ja päätehakkuukohteista harvennusten sijaan. Tulokset eivät ole yksiselitteisiä – käytännön tilanteissa on huomioitava ravinnevirtojen (taulukko) lisäksi myös maaperän ravinnetilanne.

Kokopuukorjuu, jossa poistetaan runkojen lisäksi latvusmassaa bioenergian lähteeksi, on yleistynyt voimakkaasti. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on kasvattaa vuotuinen metsähakkeen käyttö 10–12 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä.

Lisätietoja:

  • Tutkijatohtori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto, p. (09) 1915 8122, marjo.palviainen(a)helsinki.fi
  • Professori Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos, p. 029 532 3067, leena.finer(a)metla.fi
  • Julkaisu: Palviainen, M. & Finér, L. 2012. Estimation of nutrient removals in stem-only and whole-tree harvesting of Scots pine, Norway spruce, and birch stand with generalized nutrient equations. European Journal of Forest Research 131:945-964.

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 07.03.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute