Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 26.11.2012
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Maankäytön vaikutus hajakuormitukseen

Maa- ja metsätalous sekä laskeuma aiheuttavat pääosan vesistöihin tulevasta hajakuormituksesta. Maatalouden aiheuttama typpi- ja fosforikuormitus on moninkertainen metsätalouteen verrattuna, mutta metsäalueilla on suurempi merkitys orgaanisen hiilen kuormittajina. Vesistöjen suojelun kannalta oleellista on saada hallintaan maatalouden ravinnekuormitus ja metsätaloudessa erityisesti kiintoainekuormitus.

Vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja niiden kustannustehokkaassa kohdentamisessa tulee erottaa eri maankäyttömuotojen osuus valuma-alueilta tulevasta kokonaiskuormituksesta. Tähän on kehitetty menetelmiä Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Maankäytön vaikutus hajakuormitukseen MAHA-hankkeessa (2010–2012) Lounais-Suomessa sijaitsevalla maaperältään hienorakeisella Savijoen valuma-alueella, jossa maatalous on merkittävä maankäyttömuoto. Tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että typpi- ja fosforikuormitus kertyy pääasiassa maatalousalueilta. Metsäalueiden rooli orgaanisen kokonaishiilen kuormituksessa on peltoalueita suurempi, ja on aihe, joka edellyttää jatkotutkimusta sekä päästömäärien että päästöjen merkityksen kannalta.

Suurin osa Suomen maatalousalueista sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomessa hienorakeisilla kivennäismailla, kun taas metsäalueet ovat usein moreenimaita, joiden osuus kasvaa rannikolta sisämaahan mentäessä. Metsiä on runsaasti myös turvemailla. Vesiensuojelun suunnittelussa on tunnettava myös eri maankäyttömuotojen osuus luonnon taustakuormasta. MAHA-hankkeessa on tutkittu sedimenttiaineistoja, ja havaittu että savialueilla järvien luontaiset fosforipitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin moreenialueilla. Todennäköisesti myös savialueilta tuleva luonnon taustakuorma on suurempi kuin moreenimailta.

MAHA- hankkeen tuloksia voidaan soveltaa asetettaessa vesiensuojelutavoitteita Lounais- ja Länsi-Suomen maaperältään hienorakeisille valuma-alueille, joissa maa- ja metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus on suurta.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi

 


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2000, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute