Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 14.11.2012
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Rauduskoivu on sopeutumisen mestari

Metla on seurannut kymmenen vuoden ajan eteläsuomalaisten ja rovaniemeläisten rauduskoivujen kasvua eteläisessä Kanadassa. Siirtokokeet osoittavat rauduskoivun vakuuttavaa fysiologista sopeutumiskykyä lämpenevään ilmastoon. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä Silva Fennica -sarjassa syksyllä 2012.

Kaikki Suomesta siirretyt koivut ovat säilyneet hengissä ja lisäksi eteläsuomalaiset ovat kasvaneet tutkimusjakson aikana 20–30 % nopeammin kuin kanadalaiset serkkunsa paperikoivut, vaikka ilmasto-olot ovat poikenneet suomalaisista muutenkin kuin lämpimyyden osalta. Rovaniemeltä siirretyt koivut kasvavat Kanadassa selvästi lämpimämmässä ilmastossa kuin mitä hurjimmatkaan ilmastoskenaariot ennustavat Suomeen tällä vuosisadalla.

Rauduskoivu voi sopeutua vieläkin rajumpiin ympäristömuutoksiin. Jopa Etelä-Korean kuumuudessa jotkut eteläsuomaiset raudusalkuperät ovat kasvaneet paremmin kuin rauduksen paikallinen muoto. Siirtokokeet osoittavat myös, että osa suomalaisista rauduskoivuista pystyy hyödyntämään uusia kasvuolosuhteita poikkeuksellisen hyvin. Yksilövaihtelu antaa hyvät mahdollisuudet valita ja jalostaa viljelymateriaalia tulevaisuuden ilmastoon.

Rauduksen ilmiömäinen kyky sopeutua monenlaisiin kasvuoloihin ei ole ehkä yllätys, sillä 70 miljoonaa vuotta kestäneen historiansa aikana koivujen kasvuolosuhteet ovat vaihdelleet rajusti.

Etelästä tulevasta siitepölystä ei apua

Toisin kuin on arveltu, etelästä tuleva siitepöly ei auta koivua sopeutumaan lämpenevään ilmastoon, vaikka koivun siitepölyn tuotto on tavattoman runsasta, ja siitepöly leviää ilmavirtausten mukana pitkiä matkoja. Esimerkiksi Lapissa joidenkin vuosien siitepölymäärästä jopa 65 % on peräisin Etelä-Suomesta ja etelämpääkin.

Kaukokulkeutuneella siitepölyllä voisi olla mahdollisuus pölyttää paikalliset emit, mikäli ne ovat vastaanottavia ennen paikallista siitepölyntuottoa. Mutta näin ei ole. Kaukokulkeutunut siitepöly lentää väärään aikaan ja toisaalta paikallinen pölytys peittänee alleen kaukokulkeutuneen siitepölyn.

Rauduksen geneettinen sopeutuminen pohjautuneekin pääosin puiden väliseen paikalliseen geneettiseen vaihteluun. Erinomainen fysiologinen sopeutuminen antaa evoluutiolle aikaa.

Siemenpuiksi kannattaa valita parhaiten kukkivia yksilöitä

Metsänhoidossa ja metsänjalostuksessa kannattaa varmistaa, että siemenpuukoivuiksi ei valita huonosti kukkivia yksilöitä, sillä kolmasosa rauduksista ei tuota siementä juuri lainkaan ja parhaat tuottavat miljoonia siemeniä. Metlan tutkimuksessa hyvät siementuottajat olivat myös parhaiten kasvavia puita.

Kukinnan määrän voi tarkistaa lehdettömänä aikana, jolloin hedemäärien suhteelliset erot on melko helppo havaita. Puun hede- ja emikukkien määrä korreloi voimakkaasti, joten hedemäärät ovat hyvä kukinnan indikaattori.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi

 


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2000, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute