Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 19.9.2012
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Tänä vuonna runsaasti marjoja ja sieniä poimittavaksi

Puolukka on kypsää poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomessa, Lapin läänissä puolukan kypsymistä vielä odotellaan. Puolukkasato on paikoin ennätyksellisen runsas, marjat ovat hyvälaatuisia ja keskimääräistä suurempia. Mustikkasadosta kehittyi Itä-Suomessa ja osittain Etelä- ja Keski-Suomessakin erittäin runsas, muualla satotaso jäi keskinkertaiseksi tai melko heikoksi. Mustatorvisieni ja suppilovahvero ovat nousemassa tänä vuonna sienikauden ”kunkuiksi”. Rouskuja on kohtalaisesti, herkkutattisato jäi tällä kertaa heikoksi.

Paikoin ennätyksellisiä puolukkasatoja

Puolukat ovat nyt meheviä ja selvästi keskimääräistä suurempia. Esimerkiksi Itä-Suomessa sijaitsevien tutkimusmetsien koeruuduilta poimittiin useita sadan kappaleen puolukkaeriä, joiden perusteella laskettiin yksittäisen puolukan painoksi keskimäärin 0,24–0,34 grammaa. Suurimmat puolukat painoivat yli puoli grammaa. Tänä vuonna marjasatolaskelmissa yhden kypsän marjan painoksi on määritelty 0,26 grammaa. Vuosina 1981–1984 seitsemännen valtakunnan inventoinnin (VMI7) yhteydessä marjan keskimääräinen paino oli 0,23 grammaa.

Puolukkametsissä kypsiä marjoja oli koeruuduilla (n=140) keskimäärin 260 kappaletta. Tämä on erittäin runsaan satotason alarajalla. Valtakunnallisen marjasatotutkimuksen aikana vuodesta 1997 lähtien paras puolukkasato saatiin vuonna 2005, jolloin hehtaarisato oli 34,9 kiloa. Tänä vuonna hehtaarisadoksi saatiin peräti 40,6 kiloa (kuva) eli paras sato 16 vuoteen.

Erittäin runsaan satotason metsiä marjasatoaineistossa on lähes puolet. Muutamissa metsissä koeruutujen keskiarvo ylittää 500 marjaa neliömetrillä, mikä tarkoittaa kypsiä puolukoita 78 kiloa hehtaarilla, eräässä puolukkametsässä marjoja oli koeruuduilla keskimäärin 193,0 kiloa hehtaarilla. Marjojen kokoon on vaikuttanut muun muassa kostean kesän ja syksyn sääolosuhteet, jolloin marjat ovat suurempia kuin kuivina kesinä kuivilla ja kuivahkoilla mäntykankailla. Marjojen laatu ei ole kuitenkaan heikentynyt kostean kesän ansiosta.

Lapin läänin puolukkakoeruudut eivät ole laskelmissa mukana, sillä pohjoisen metsissä puolukka ei ole vielä kypsää.

Mustikkaa paikoin ”sinisenään”

Mustikkametsien koeruuduilla (n=215) oli keskimäärin 141 marjaa neliömetrillä eli 40,5 kiloa hehtaarilla (kuva). Se on suurin satolukema vuodesta 1997 alkaneen tutkimuksen aikana. Edellinen ennätys oli vuodelta 1997, jolloin mustikkasadoksi laskettiin 38,8 kiloa hehtaarilla. Runsaimmat mustikkasadot saatiin Itä-Suomen alueelta. Hyviä mustikkasaaliita poimittiin myös Kainuusta. Paikoin Itä-Suomen tutkimusmetsissä sato ylitti 120 kiloa hehtaarilla, joten paikoin mustikkamättäät olivat sinisenään marjoja.

Länsi-Suomessa sato jäi keskinkertaiseksi ja melko heikoksi. Tämä johtui kukinnan aikaisista halloista erityisesti Suomeselän alueella. Lisäksi pölytys epäonnistui sateisina ja kylminä sääjaksoina, jolloin pölyttäjähyönteiset eivät liikkuneet kukissa. Mustikan satokausi on Etelä- ja Keski-Suomessa lopuillaan, mutta Oulun ja Lapin lääneissä mustikkaa voi vielä poimia.

Mustikan poiminnan vaarat

Mustikkaa on tänä vuonna poimittu runsaasti. Käsin, poimureilla tai haravoilla. Käsinpoiminta on siistiä ja sopii hyvin kotitalouksiin. Kaupalliseen poimintaan tämä poimintatapa ei sovellu, sillä se on varsin työläs ja saanto on vähäinen verrattuna poimureihin. Poimurit, joissa on pinnoitetut metallipiikit tai muovipiikit, ovat hellävaraisia. Pinnoitetut metallipiikkiset poimurit luistavat hyvin myös varvikossa ja leveäsuisina poimureina ne ovat käyttökelpoisia myös kaupalliseen poimintaan.

Markkinoille ilmestyneet haravat ovat marjavarvikossa tehokkaita poimurin sijaistajia ja ne ovat yleistyneet ulkomaisten poimijoiden käytössä, sillä saanto on hyvä, jos marjoja on runsaasti. Lopputulos on usein myös roskaisempi kuin poimureilla poimittaessa. Voimakkailla vedoilla poimittaessa tai marjoja haravoitaessa haravan piikit katkovat varpujen vuosikasvuja, johon kukka-aiheet muodostuvat. Tästä seuraa, että heikolla tekniikalla poimittu varvusto katkeilee, eikä tällaiseen varvustoon tule seuraavana vuonna kukkia, eikä siten marjojakaan. Pahimmassa tapauksessa kestää monta vuotta, kun marjakasvusto elpyy entiselleen tuottavaksi marjamaaksi.

Sienilajisto monipuolinen

Syksyn sienisato on ollut kirjava. Monista hyvistä kauppasienilajeista on kehittynyt runsas sato. Kantarelleja on esiintynyt jo heinäkuun alusta, ja niitä löytää koivusekametsistä ja kuivemmilta mäntykankailta myöhäissyksyyn asti.

Mustatorvisienestä on saatu monin paikoin ennätyssato. Ne ovat kasvanut suurina ryhminä lehtimetsissä ja havumetsien sammalikossa. Pohjois-Karjalassa sienestäjät ovat poimineet jopa 10 sangollista tätä herkullista sientä, joka sopii erinomaisesti keittoihin ja paistettuna erilaisin muhennoksiin. Ohutmaltoisena suppilomaiset itiöemät on helppo kuivata kuivurissa ja säilyttää lasipurkeissa talven varalle.

Parin viime vuoden tapaan suppilovahverosta on muodostumassa tänäkin syksynä runsas sato. Ensimmäiset yksittäiset pikkuryhmät löytyivät jo heinä-elokuun vaihteessa Kymenlaaksosta, mutta satokausi on päässyt vauhtiin syyskuun alkupuolelta lähtien. Suppilovahveroita on poimittu runsaasti eri puolilta Etelä- ja Keski-Suomea, mutta niitä on esiintynyt myös Kainuussa ja Suomusalmella asti. Sieni näyttääkin valtaavan uusia kasvupaikkoja Oulun ja Lapin lääneistä.

Sienikauden viimeisimpiin ruokasieniin kuuluvaa hallavahakasta ei ole vielä poimittu mäntymetsistä. Sen itiöemät ilmestyät vasta ensimmäisten yöhallojen jälkeen. Monien sieniä ruoaksi harrastavien iloksi tämä limainen ja kellertäväheltainen sieni on erinomainen ruokasieni sellaisenaan paistettavaksi tai suppilovahveron tai kantarellin kanssa.

Rouskuja on poimittu elokuun puolivälistä lähtien ja niistä on saatu kohtalainen sato eri puolilta maata. Tällä hetkellä haaparouskuja löytyy kuusimetsistä, karvarouskuja koivikoista, puutarhoista tai kesämökkien pihapiireistä koivujen alta. Kangasrousku on männyn juurisieni, ja sitä löytyy kuivista ja kuivahkoista kangasmetsistä sekä karuista kalliometsistäkin. Kangasrousku sopii hyvin keitettäväksi haapa- ja karvarouskujen joukkoon. Rouskuja käytetään salaateissa ja säilötään suolaamalla.

Iso,- viini- , kelta- ja kangashaperoitten satokausi on jo ohi, mutta vielä voi löytää lehti- ja havumetsistä sillihaperoita, jotka ovat mietoja ja erinomaisia ruokasieniä sellaisenaan paistettuna ilman esikäsittelyä. Voimakas sillin tuoksu häviää ruoanvalmistuksen yhteydessä.

Arvaamaton herkkutatti

Punikki- ja herkkutatteja esiintyi harvakseltaan jo heinäkuussa. Moni odotti elokuussa herkku- ja männynherkkutattien nousevan kuusimetsiin ja mäntykankaille. Herkkutatteja on löytynyt suurempia määriä poimittavaksi vain paikoin, ja suuri osa niistäkin jo nuorina sienisääskien toukkien turmelemia. Syyskuussakaan tatteja ei ole noussut metsiin odotetusti. Herkkutatti on merkillinen sieni, sillä sen rihmasto voi kasvaa humuksessa hyvin, mutta se ei hyvissäkään olosuhteissa muodosta itiöemiä. Tämän arvaamattoman sienen satokauden alkaminen ja sadon ennustaminen on vaikeaa.

Tämä kesä ja syksy on ollut viileän kostea ja siksi otollinen monien sienilajien kasvulle, jotka eivät ole ruokasieniä. Monista lahottajien itiöemistä ja monilajisesta seitikkien suvun itiöemistä on kehittynyt runsas sato. Tappavan myrkyllinen suippumyrkkyseitikki on ollut varsin yleinen kosteissa havumetsissä Etelä- ja Keski-Suomessa. Sen sijaan tappavan myrkyllinen valkokärpässieni on ollut harvalukuinen tänä vuonna ja sitä on löytynyt harvakseltaan kuusivaltaisista ja paksusammaleisista kangasmetsistä.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi

 


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2000, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute