Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 12.9.2012
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Raskasmetalli- ja typpilaskeuma vähentynyt Suomessa

– Kuolan sulattojen päästöt ulottuvat edelleen Itä-Lappiin

Metsäntutkimuslaitos (Metla) on julkistanut vuonna 2010 tehdyn raskasmetallikartoituksen tulokset. Tulosten mukaan Inarin itäosiin tulee edelleen ajoittain Kuolan sulatoista runsaasti nikkeli- ja kuparilaskeumaa. Muualla Suomessa raskasmetallien ja typen laskeuma on vähentynyt edellisestä kartoituksesta, joka tehtiin vuonna 2005. Kaikkein myrkyllisimpien ja helposti ilmassa kulkeutuvien lyijyn, kadmiumin ja elohopean laskeuma on alhainen koko Suomessa. Se on ympäristön kannalta merkittävintä.

Raskasmetallilaskeuman aleneminen johtuu kotimaisten päästöjen ja kaukokulkeuman vähenemisestä. Esimerkiksi lyijyllisen bensiinin myynnin lopettaminen 1990-luvun alussa on vähentänyt lyijylaskeumaa. Kun sammalten lyijypitoisuus vaihteli Suomessa vuonna 1985 5–30 mg/kg, niin vuonna 2010 se oli Etelä-Suomessa enää 2–4 mg/kg ja muualla Suomessa alle 2 mg/kg.

Merkittävimpiä yksittäisiä raskasmetallien päästölähteitä Suomessa ovat olleet jo pitkään Harjavallassa nikkeliä ja kuparia jalostavat teollisuuslaitokset sekä Tornion teräs- ja ferrokromitehdas. Näiden päästölähteiden aiheuttama raskasmetallikuormitus on vähentynyt tuotannon kasvusta huolimatta tuntuvasti tutkimusjaksolla. Harjavallassa teollisuuslaitosten ympäristössä sammalten kupari- ja nikkelipitoisuudet ovat pudonneet huomattavasti ja samalla päästöjen vaikutusalue on supistunut Satakunnan alueelle. Vastaavasti Torniossa terästehtaan kromipäästöjen vaikutusalue on supistunut niin, että vuonna 2010 sammalten kromipitoisuus jäi Tornion seutua lukuunottamatta koko Lapissa alhaiseksi eli alle 1 mg/kg. Kaivosten pölypäästöillä on lähinnä paikallisia vaikutuksia raskasmetallien laskeumaan.

Kaivosten päästöjen vaikutusalueet ovat sen verran pieniä, etteivät ne koealaverkon harvuuden vuoksi välttämättä näy laskeumakartoituksissa. Kansainvälisten ohjeiden mukaisesti kartoituksissa ei kerätä näytteitä teiden varsilta eikä päästölähteiden välittömästä läheisyydestä. Kaivosten päästöjen selvittämiseksi tarvittaisiin tarkempia selvityksiä kaivosten ympäristössä.

Kuolan sulattojen raskasmetallipäästöt edelleen korkeat

Kaukokulkeuman vaikutus Suomen raskasmetallilaskeumaan on vähentynyt lukuunottamatta Kuolan sulattojen päästöjen vaikutusta Itä-Lapin raskasmetallilaskeumaan. Sulatoista tulee vallitsevista tuulista ja sulattojen tuotannosta riippuen Itä-Lappiin vaihtelevia määriä raskasmetalleja, pääasiassa nikkeliä ja kuparia. Viimeisimmissä kartoituksissa vuosina 2005 ja 2010 sammalten nikkeli- ja kuparipitoisuudet ovat olleet Inarin itäosissa aikaisempaa korkeampia.

Typpilaskeuma vähentynyt

Raskasmetallien lisäksi sammalista on mitattu vuodesta 1990 lähtien myös typpipitoisuus. Ihmistoiminnasta ilmaan pääsee runsaasti erilaisia typpiyhdisteitä, jotka ovat nykyisin suurimpia ilman epäpuhtauksien aiheuttamia ongelmia teollisuusmaissa. Typpipäästöt aiheuttavat luonnossa rehevöitymistä ja happamoitumista. Typen oksidit vaikuttavat myös alailmakehän otsonin muodostumiseen. Typpilaskeuma on ollut sammalten pitoisuuksien perusteella koko seurantajakson ajan korkein Etelä-Suomessa ja laskenut pohjoista kohti. Se on alentunut jonkin verran viimeisten 20 vuoden aikana koko Suomessa.

Suomen pitoisuuden Euroopan alhaisimpia

Raskasmetalli- ja typpilaskeuma on vuoden 2005 eurooppalaisen sammalkartoituksen perusteella Suomessa, muissa Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Skotlannissa alhaisimpia Euroopassa. Laskeuman vähenemiseen on vaikuttanut tiukentunut lainsäädäntö ja uusi teknologia päästöjen puhdistuksessa. Vuoden 2010 sammalkartoituksen tulokset Euroopasta julkaistaan vuonna 2013.

Suomen tulokset perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksiin, joissa raskasmetalli- ja typpilaskeumaa on selvitetty metsäsammalten pitoisuuksien perusteella. Sammalnäytteet on kerätty samoilta valtakunnan metsien 8. inventoinnin (VMI8) pysyviltä koealoilta koko Suomesta vuosina 1985, 1990, 1995, 2000, 2005 ja Lapista 2010. Vuonna 2010 näytteet kerättiin Etelä- ja Keski-Suomesta VMI11 pysyviltä koealoilta. Sammalnäytteistä on analysoitu vuodesta 1985 lähtien kadmium-, kromi-, kupari-, rauta-, nikkeli-, lyijy-, vanadiini- ja sinkkipitoisuus, vuodesta 1995 lähtien arseeni- ja elohopeapitoisuus ja vuodesta 1990 lähtien typpipitoisuus. Suomen tutkimukset ovat osa Euroopan laajuista kartoitusta, jota koordinoi YK:n alainen ICP Vegetation-ohjelma Walesissa sijaitsevasta tutkimuskeskuksesta (Centre for Ecology and Hydrology) käsin.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi

 


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2000, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014> | Copyright Metla | Palaute