Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 11.7.2012
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Mustikkasadosta tulossa keskinkertainen

 – Etelä- ja Keski-Suomessa poiminta alkaa ensi viikolla

Mustikan kukinta enteili hyvää satoa, mutta satoennuste on kesän edetessä laskenut keskinkertaiseksi. Syinä sadon alenemiseen ovat kukintavaiheen hallat Länsi-Suomessa ja erityisesti Suomenselän alueella. Kylmän sään vuoksi hallan vaurioittamia kukkia varisi maahan ja jäi paljon myös pölyttymättä. Tutkimusmetsissä on kuitenkin myös koeruutuja, joissa satotaso on runsas tai erittäin runsas.

Yleensä noin 30 % mustikan kukista jää kehittymättä raakileiksi. Tänä kesänä muutamissa tutkimusmetsissä väheneminen on ollut 40-45 %:n luokkaa. Pölyttäjien pääryhmistä erityisesti kimalaisia oli mustikkasvustoissa harvakseltaan. Talvehtineet kuningattaret pysyivät pesissään ja lämmittivät jälkeläisiään. Sateisina ja tuulisina päivinä pienemmät pölyttäjähyönteiset, kuten kukkakärpäset liikkuivat vähän. Kesäkuun alkupuolen jälkeen pölyttävien hyönteisten määrät ovat kasvaneet.

Alkukesän sateiset ja viileähköt säät eivät ole estäneet mustikan raakileitten kehittymistä, eikä viimeisen raakilevaiheen kypsyessä näytä olevan ongelmia. Tänä vuonna marjojen koko on keskimääräistä suurempi ja laatu muodostuu hyväksi, varsinkin, jos vielä parin viikon aikana olisi aurinkoisia päiviä. Lyhyt hellejaksokaan ei huononna laatua, sillä maaperässä on riittävästi kosteutta koko valtakunnan alueella.

Muutamasta tutkimusmetsästä on raportoitu mustikan jälkikukintaa kesäkuussa. Jos nämä jälkikukkineet ovat pölyttyneet, sadon kypsymisessä on odotettavissa paikoin eriaikaisuutta. Kypsymisen epätasaisuudella ei ole suurta merkitystä lopullisen sadon muodostumiseen.

Mustikan kukkien lukumäärä oli koeruuduilla kesäkuun puolivälissä ennätysluokkaa, keskimäärin 280 kpl neliömetrillä. Nyt laskettujen raakileitten lukumäärä koeruuduilla (n=150) oli keskimäärin 160 kpl neliömetrillä (kaikki tutkimusmetsät eivät ole vielä mukana), mikä on varsin korkea luku. Paikoin satotaso voi olla runsas, mutta joukossa on myös heikon satotason tutkimusmetsiä.

Mustikan poimintakausi alkamassa

Kukintavaiheessa tehty kypsymisennuste (marjasatotiedote 12.6.2012) pitää hyvin paikkansa eli mustikka on kypsää poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomen metsissä ensi viikon aikana (15.-21.7.). Parasta poiminta-aikaa kestää noin kuukauden eli elokuun loppupuolelle asti.

Mustikkapiirakkamarjat ovat jo nyt poimittavissa Etelä-Suomessa. Mustikan ensimmäisiä löytöpaikkoja ovat avoimet ja valoisat metsien reunamat ja siemenpuumetsiköt.

Pohjois-Karjalan pohjoisosissa, Kainuussa ja Oulun läänissä mustikka kypsyy heinäkuun loppupuolella kasvupaikasta riippuen ja Lapin läänissä elokuun ensimmäisten viikkojen aikana.

Ensimmäiset 150 thaimaalaista marjanpoimijaa saapuivat eilen (10.7.) Suomeen. He poimivat suomalaisille marjayrittäjille suo- ja metsämarjoja ja myöhemmin myös kauppasieniä. Vain pieni osa siirtyy poimimaan viljeltyjä mansikoita. Tänä vuonna ulkomaalaisia marjan- ja sientenpoimijoita on tulossa yli 3000 henkilöä.

Suomuurainsato jää avosoilla heikohkoksi

Suomuurainsato jää Lapin avosoilla heikohkoksi, sillä kukinta-aikana esiintyi halloja, ja kylmät tuulet ja vesisateet, jopa räntäsateet piiskasivat kukkia maahan. Sateisilla ja tuulisilla säillä hyönteiset eivät myöskään lentäneet pölyttämässä. Paikoin Länsi-Lapista voi löytyä hillaa poimittavaksi asti avosoitten reunamilta.

Korpirämeillä ja puustojen suojaamana hilla on kukkinut kohtuullisesti ja suppuvaihe osoittaa pölytyksen onnistumisen. Metsien ympäröimillä pienehköillä korpirämeillä Lapissa ja paikoin eri puolilla valtakuntaa suomuurainsato on edellisvuotta runsaampi ja voi olla keskinkertainen eli 4-6 marjaa neliömetrillä.

Puolukka kukki hyvin ja kypsyy poimittavaksi syyskuun alkupuolella

Puolukan marjatertuissa on ollut keskimäärin 7-8 kukkaa ja marjaterttuja koeruuduilla noin 50. Sen perusteella kukkien määrä on runsas: 350-400 kukkaa neliömetrillä. Muutamissa tutkimusmetsissä, erityisesti siemenpuuasentoisissa metsissä ja nuorissa taimikoissa aurausjälkien palteissa kukkia on voinut olla yli 2000 koeruudulla.

Raakilevaihe on nyt menossa, eikä mitään hälyttävää enää pitäisi tapahtua, kun kosteuttakin on kuivahkoilla mäntykankailla riittävästi. Aikataulullisesti kukinta alkoi tänä vuonna muutaman päivän keskimääräistä myöhemmin ja melko hitaasti kehittyvä raakilevaihe merkitsee sitä, että puolukka kypsyy poimittavaksi tänä vuonna syyskuun alkupuolella Etelä- ja Keski-Suomessa ja Lapin läänissä noin kaksi viikkoa myöhemmin.

Sienisadosta odotetaan runsasta

Kaikki ennusmerkit pitäisivät olla kohdallaan, jotta parhaitten kauppasienten itiöemiä nousisi tänä vuonna monenlaisiin metsiin, niin kuiville mäntykankaille kuin rehevämpiin kuusimetsiin. Kosteutta on ollut kevään alusta asti riittävästi, eivätkä viime vuosien tapaan heinäkuun helteet ole kuivattaneet metsämaitten pintakerrosta.

Ensimmäiset kantarellit ja koivunpunikkitatit nousivat koivuvaltaisiin metsiin jo kesäkuun lopussa Itä-Uudellamaalla mm. Porvoossa ja Sipoossa. Viime viikon aikana kantarelleja on löydetty myös Satakunnasta, Hämeestä, Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta. Koivun- ja männynpunikkitattien itiöemiä on löydetty runsaasti eri puolilta valtakuntaa. Nuoretkin itiöemät ovat olleet sienisääskien toukkien pilaamia.

Nyt metsiin odotellaan nousevaksi haperoita, joista ensimmäiset, kelta-, koivu- ja isohapero ovat hyviä ruokasieniä. Voi olla myös mahdollista, että herkkutatteja ilmestyy heinäkuun aikana kuusimetsiin ja ensimmäiset kangasrouskut heinä-elokuun vaihteessa mäntykankaille.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi

 


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2000, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute