Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 19.6.2012
Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Valtakunnan metsien inventointi:

Metsät kasvavat vauhdikkaasti – hoitotoimien intensiteetti vaihtelee

Suomen valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulokset ovat valmistuneet vuosien 2009–2011 osalta. Suomen metsät kasvavat erittäin hyvin. Metsien hoitotoimien intensiteetti vaihtelee: vaikka talousmetsät ovat keskimäärin nuoria, uudistuskypsistä metsistä lähes 30 prosentilla olisi metsänhoidollisessa mielessä kiireellinen uudistustarve.

Puuntuotantoon käytettävissä olevasta metsäalasta 5 miljoonaa hehtaaria, lähes 30 prosenttia, on ollut käsittelemättä viimeiset 30 vuotta. Näistä huomattava osa on kuitenkin metsiä, joissa ei ole puuntuotannollisessa mielessä kiireellistä hakkuu- tai hoitotarvetta tälläkään hetkellä. Kiireellisen hoidon tai hakkuun tarpeessa näistä metsistä olisi 1,6 miljoonaa hehtaaria. Uudistuskypsiä metsiä on puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsämaalla 2,5 miljoonaa hehtaaria. Näistä lähes 30 prosentilla olisi metsänhoidollisesti kiireellinen uudistamistarve. Tällaiset tulokset kertovat siitä, että Suomen metsiä käsitellään vaihtelevalla intensiteetillä. Metsien laajan yksityisomistuksen vuoksi metsien käsittely on vaihtelevaa, eivätkä runsaat viisi vuotta sitten höllentyneet uudistuskypsyysrajat ole johtaneet kaavamaiseen hakkuukypsien metsien uudistamiseen aiempaa nuorempana.

Puuston kasvun ja poistuman suhteessa suuria alueellisia eroja

Metsien kasvu on säilynyt hyvällä tasolla: vuotuinen kasvu on 104 miljoonaa kuutiometriä, kun edellisen inventoinnin mukaan kasvu 2000-luvun alussa oli 99,5 miljoonaa kuutiometriä, kertoo erikoistutkija Kari T. Korhonen. Verrattuna 1950-luvun metsiin puuston määrä on lisääntynyt 50 prosentilla ja puuston kasvu on kaksinkertaistunut. Puuston määrä on kaikkiaan 2,3 miljardia kuutiometriä.

Puuston kokonaispoistuma on vuosina 2004–2011 ollut keskimäärin 68 miljoonaa kuutiometriä eli alle 70 prosenttia puuntuotannon metsien kasvusta. Kasvun ja poistuman suhteessa on alueellisia eroja. Ero on suurin Lapissa, jossa kasvu on kaksinkertainen poistumaan verrattuna. Eteläisimmässä Suomessa erot ovat pienemmät, esimerkiksi Kaakkois-Suomessa poistuma on 90 prosenttia kasvusta ja Häme-Uusimaan alueella 84 prosenttia. Alueelliset erot selittyvät pääosin metsien ikärakenteella – erityisesti Pohjois-Suomen talousmetsissä on runsaasti nuoria hyvässä kasvun vaiheessa olevia metsiä, joissa hakkuumahdollisuudet ovat kuitenkin kasvua pienemmät. Taulukko 1 (pdf).

Hakkuumahdollisuusarviot

Ainespuun (tukin ja kuidun) suurin kestävä hakkuukertymäarvio vuosille 2009–2018 on koko Suomen alueelle 69,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, vastaava energiapuuarvio on 25,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Energiapuuarvio on sidoksissa ainespuuhakkuiden tasoon, koska huomattava osa energiapuusta kertyy ainespuuhakkuiden hakkuutähteistä ja kannoista. Energiapuusta ainespuun mitat täyttävää runkopuuta on 7,8 miljoonaa kuutiota. Vuosina 2007–2011 Suomessa korjattiin ainespuuta keskimäärin 51,6 ja energiapuuta 12,6 miljoonaa kuutiota vuodessa, josta 5,7 miljoonaa kuutiometriä käytettiin kotitalouksien polttopuuna, toteaa tutkija Olli Salminen.

Seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana suurimman kestävän ainespuun kertymäarvion ennakoidaan kasvavan 73,4 miljoonaan kuutioon vuodessa – energiapuukertymän säilyessä 26 miljoonan kuution tasolla. Ilman energiapuukorjuuta laskettu ainespuun suurin kestävä kertymäarvio vuosille 2009–2018 on 75,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, määrä kasvaa kolmenkymmenen vuoden aikana 84,5 miljoonaan kuutioon.

Puun energiakäyttö vähentää näin ainespuun hakkuumahdollisuuksia. Toisaalta perinteisen metsäteollisuuden puunkäyttö on viime vuosina vähentynyt ja energiapuun käyttö kasvanut. Viime kädessä puun käytön ratkaisevat tuotteiden ja palveluiden kysyntä. Metsänomistajat päättävät kysyntään vastaamisesta omien tavoitteidensa pohjalta. Esitetyt luvut on laskettu ilman Durbanin ilmastokokouksen Suomen metsille asetettua nielutavoitetta, jonka ottaminen huomioon hakkuumahdollisuusarvioissa on seuraava tulevaisuuden haaste. Taulukko 2 (pdf).

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Suomi on johtava maa tiukassa suojelussa, puuperäisen energian käytössä ja metsäsektorin kansantaloudellisessa merkityksessä, kertoo aluejohtaja Jari Parviainen. Suomessa metsätalouden painoarvo yhteiskunnassa on suuri. Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta, tiukasti suojeltujen eli koskemattomiksi jätettyjen metsien osuus suojelusta sekä puuperäisen energian osuus energian kokonaiskulutuksesta ovat Suomessa Euroopan suurimmat. Ihmisten metsäsuhde heijastuu laajasti metsäkeskusteluihin ja metsäpolitiikan edistämiseen muun muassa kansallisen metsäohjelman ja muiden politiikkatoimien välityksellä. Suomessa metsien ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä onkin huolehdittu poikkeuksellisen hyvin.

Nämä kehityssuunnat on havaittu kestävän metsätalouden mittarien perusteella toteutetussa Suomen metsien tilan arvioinnissa 2011–2012. Arviointiin sovelletaan yleiseurooppalaisia mittareita, joita on kaikkiaan 37. Tietolähteinä ovat valtakunnan metsien inventoinnit, päivitetyt metsätilastot sekä metsäympäristön ja uhanalaisten lajien seurannat. Vertailu Euroopan eri valtioiden metsiin tehdään Euroopan metsät 2011 raportin perusteella.

Metsänhoidon muuttuminen on hidastanut metsälajien uhanalaistumista

Suomen metsien tila on kohentunut viimeisten 20 vuoden aikana. Puuston määrä on lisääntynyt 40 vuoden kuluessa yli 40 prosenttia. Samanaikaisesti metsistä on voitu hakata ja käyttää puuta metsien nykyisen puuvaraston sisältämä puumäärä eli 2 300 miljoona kuutiometriä. Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi talousmetsissä on toteutettu luonnonhoitotoimia ja metsien suojelupinta-ala on kolminkertaistettu 35 vuoden aikana. Toimenpiteiden ansiosta tiettyjen metsälajien uhanalaistuminen on hidastunut tai pysähtynyt. Työtä monimuotoisuuden hyväksi on kuitenkin jatkettava, sillä kokonaisuudessaan metsälajien uhanalaistumista ei ole voitu pysäyttää.

Kesän 2010 ankaria myrskytuhoja lukuun ottamatta laaja-alaisia metsätuhoja ei ole Suomessa esiintynyt viimeiseen 30 vuoteen. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän metsien kasvua, mutta samalla ilmaston ääri-ilmiöt lisääntynevät ja voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja.

Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu

Koska puuvarojen käyttö on selkeästi metsien vuotuista kasvua pienempi, metsät toimivat ns. hiilinieluna sitoen ilmakehästä puustoon ja maahan hiiltä. Määrä vastaa noin puolta Suomen teollisuuden aiheuttamista vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Uusiutuvana, matalaenergisenä ja hiiltä pitkään sitovana raaka-aineena puun käyttöä rakentamisessa edistetään rakennussäädöksillä ja politiikkakeinoilla.

Puulla on myös kasvava kysyntä uusiutuvan metsäenergian tuotannossa ja uusissa biotalouden tuotteissa. Puuperäisen energian osuus on 20 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja sen arvioidaan nousevan 30 prosenttiin vuonna 2020. Metsäsektorin osuus on bruttokansantuotteesta viisi prosenttia, mutta on alueellisesti korkeimmillaan yli 10 prosenttia Kaakkois- ja Itä-Suomessa sekä Kainuussa. Metsäsektorin työllistämä henkilömäärä on vakiintunut kolmen prosentin tasolle kaikista työllisistä.

VMI:n keräämiä tietoja hyödynnetään muun muassa tulevien hakkuumahdollisuuksien arvioinnissa ja Suomen metsien tilan raportoinnissa kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Lisätietoja:

Metsävarat ja metsien tila: Erikoistutkija, VMI:n johtaja Kari T. Korhonen, p. 029 532 3030, kari.t.korhonen(a)metla.fi

Hakkuumahdollisuusarviot: Tutkija Olli Salminen, p. 029 532 5346, olli.salminen(a)metla.fi

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa: Aluejohtaja, professori Jari Parviainen, p. 029 532 3010, jari.parviainen(a)metla.fi

Julkaisu: Suomen metsät 2012, päivitetty versio. Jari Parviainen ja Sinikka Västilä. Maa- ja metsätalousministeriö ja Metsäntutkimuslaitos. 96 s. 2011.

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi

 


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2000, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /KPB | Copyright Metla | Palaute