Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 19.4.2012 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Metsäenergian käytön kestävyyttä voidaan parantaa tekemällä oikeita asioita paremmin

Metsäenergian hankinta koskettaa vuosittain jo melko suurta metsäpinta-alaa ja vaikuttaa metsänkasvatuksen ja puunkorjuun käytäntöihin. Hakkuutähdettä korjataan nyt noin joka kolmannella ja kantoja noin yhdellä kymmenestä avohakkuualasta. Myös merkittävältä osalta nuorten metsien ensimmäisistä harvennuksista otetaan talteen energiajaetta. Ennakkotietojen mukaan metsähakkeen käyttö nousi 7,5 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2011.

Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelmassa BIO (2007–2011) on tutkittu koko metsäenergian tuotantoketjua aina biomassan kasvatuksesta lämpö- ja sähkölaitoksille. Tutkimusohjelman keskeisimpiä tuloksia esiteltiin 19.4.2012 Helsingissä järjestetyssä loppuseminaarissa.

Ravinnekysymykset voidaan hallita oikeilla toimenpideketjuilla

Kokopuukorjuu ensiharvennuksilta on vähentänyt puuston kasvua muutamia prosentteja useimmissa pohjoismaisissa kenttäkokeissa, joissa kaikki latvusmassa on poistettu koealalta. Kasvuvaikutukset jäänevät vähäisemmiksi käytännön korjuukohteilla, joilta kaikkia hakkuutähteitä ei korjata.

Esimerkkinä turvemaan männiköiden korjuukokeet, joissa noin kolmannes latvusmassasta jäi maastoon oksien katkeilun vuoksi. Kuusikon varhaisissa harvennuksissa kokopuukorjuuta ei juuri tehdäkään. Myös päätehakkuualoilla tehdyissä inventoinneissa yli 30 prosenttia latvusmassasta jäi hakkuualueelle. Tästä määrästä merkittävä osa oli neulasia ja pieniä oksia. Kun vielä hakkeen laadun ja paremman kuljetustiheyden vuoksi ollaan siirtymässä karsitun energiarangan hankintaan ja kun avohakkuualojen hakkuutähdekasojen neulasten annetaan kuivua niin, että neulaset varisevat hakkuualalle, merkittävä osa ravinteiden poiskuljetuksen haitallisista vaikutuksista tulee torjuttua oikeilla toimintatavoilla.

Kantojen nostoalat kiinnostuksen kohteena

Tällä hetkellä kantojen korjuukohteet ovat kiinnostuksen kohteena sekä Suomessa että Ruotsissa. Metla perusti BIO-tutkimusohjelmansa aikana koko Suomen kattavan koeverkoston, jossa hakkuutähteen ja kantojen poiston vaikutuksia seurataan useiden vuosien ajan.

Ensimmäisten vuosien seurannassa on havaittu, että täydellinenkään kantojen ja hakkuutähteiden poisto ei näyttäisi vaikuttavan maaperän happamuuteen tai maaveden ravinnemääriin, kun verrokkina on normaali ainespuuhakkuu ja maanmuokkaus. Kiintoaineksen huuhtoutuminen on pelättyä vähäisempää, sillä moreenimaat eivät ole eroosioherkkiä ja toisaalta pintakasvillisuus on palautunut muutamassa vuodessa. Seurantoja on kuitenkin jatkettava vielä useita vuosia, sillä aiemmista koejärjestelyistä tiedetään, että monet vaikutukset tulevat esiin vasta vuosien viiveellä.

Kantojen varastointi ei myöskään ole lisännyt pelättyä tukkimiehentäituhoriskiä uudistusaloilla, jotka sijaitsevat kantovarastojen läheisyydessä. Kantojen nosto näyttää hidastavan maannousemasienen siirtymistä seuraavaan puusukupolveen, mutta sienen saastuttamassa maaperässä säilyy juurenkappaleita, joissa on elinkykyistä sienirihmastoa vielä useita vuosia kantojen noston jälkeenkin. Kantojen nostaminenkaan ei siis takaa maannousemasienen poistumista saastuneilta kasvupaikoilta – varsinkin kun tyypillisesti yli sata kantoa jää tai jätetään nostamatta.

Monimuotoisuudessa plussaa ja miinusta

Metsäbiomassan intensiivinen talteenotto vaikuttaa maaperän pieneliöiden runsaussuhteisiin, mutta minkään lajin tai lajiryhmän ei ole todettu tyystin kadonneen. Mikäli hakkuutähteet poistetaan, runsastuvat vähemmän ravinteita tarvitsevat kenttäkerroksen kasvilajit, kun runsaasti ravinteita vaativat horsma ja vadelma eivät valtaa hakkuualuetta yhtä voimakkaasti. Maisema- ja aluetasolla arvokkaat luontokohteet ja pääosa metsistä jäävät edelleenkin metsäenergian korjuun ulkopuolelle. Tämä pienentää monimuotoisuuden vähenemisen riskiä. Järeän lahopuun jättämisen merkitys hakkuualoilla korostuu. Lahopuuta ei saisi myöskään murskata korjuukoneilla.

Uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen vaatii lisäpanostusta

”Sekä suomalaisen että pohjoismaisten metsäenergiatutkimuksen tulosten perusteella metsäenergian käyttö lisää metsien käyttöastetta, mutta oikeilla toimenpideketjuilla vaikutuksia jäljelle jäävän tai tulevan puuston kasvuun, vesistöihin ja luonnon monimuotoisuuteen voidaan hallita”, arvioi professori Hannu Ilvesniemi.

”Tulevaisuudessa haasteena onkin puubiomassan tuotannon nostaminen, parempi laadunhallinta sekä nykyiseen verrattuna kaksinkertaisen käytön mahdollistaminen myös taloudellisesti kannattavasti”, toteaa Antti Asikainen.

Ratkaisuja metsäenergian koko tuotanto-käyttöketjuun – Metla ja VTT yhteistyöhön

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuutensa 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi Metla ja VTT ovat käynnistäneet uuden viisivuotisen ForestEnergy2020 -tutkimusohjelman (2012–2016), jolla tähdätään kotimaan lisäksi myös metsäenergiatiedon kansainvälisille markkinoille. Ohjelmassa on käynnissä noin 30 metsäenergia-alan kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Ohjelmasta tarkemmin uutiskirjeessä.

Lisätietoja:

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi

 


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 28.03.2014 /JVoi | Copyright Metla | Palaute