SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Tiedotteet
Tiedote 11.4.2012 Metsäntutkimus Facebookissa Metla Twitterissä
Sivukartta | Haku

Koivun huippukukinta altistaa siitepölylle

Metsäntutkimuslaitos (Metla) ennustaa lähes ennätysmäistä koivun kukintaa suureen osaan Suomea, joten koivuallergikoille on odotettavissa vaikea kevät. Viimeisen 34 vuoden aikana koivun hedenorkkoja on esiintynyt runsaammin vain yhden ainoan kerran, vuonna 1993.

Koivujen latvat tulevat tänä keväänä notkumaan kukintanorkkojen painosta. Suuret siitepölymäärät voivat aiheuttaa oireita sellaisillekin ihmisille, jotka eivät normaalisti siitepölystä kärsi. Siitepölylle altistumisen kannalta pahin tilanne on Etelä- ja Keski-Suomessa, missä koivun hedekukinnan ennakoidaan olevan hyvin runsasta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa norkkoja ei ole yhtä paljon kuin etelässä, mutta sielläkin kukinnan määrää voidaan luonnehtia runsaaksi. Pohjoisemmaksi siirryttäessä koivun kukintarunsaus vähitellen heikkenee.

Koivun siitepölyä leviää maahamme myös kaukokulkeumana. Huhtikuussa tavattava koivun siitepöly on yleensä kaukokulkeumaa. Suomessa koivut aloittavat kukinnan tavallisesti toukokuun ensimmäisellä viikolla. Runsaimmat siitepölymäärät ajoittuvat Etelä- ja Keski-Suomessa toukokuulle. Rovaniemen korkeudella kukinta alkaa keskimäärin pari viikkoa myöhemmin kuin etelärannikolla.

Koivun runsaan kukinnan taustalla arvioidaan olevan ennen kaikkea viime kasvukauden suotuisat sääolot. Lämmin ja aurinkoinen kesä edisti kukka-aiheiden muodostumista. Kukinnan määrä on sidoksissa myös edeltävien vuosien kukintarunsauteen ja puiden elinvoimaisuuteen. Viime vuosien vaatimattomat norkkomäärät eivät ole kuluttaneet paljoakaan koivujen energiavarastoja, mikä on osaltaan mahdollistanut tämän vuoden huippusadon syntymisen.

Kevään edistyminen ja sääolot vaikuttavat keskeisesti eri puulajien pölytysaikoihin ja ilmassa oleviin siitepölymääriin. Lämpimällä ja kuivalla säällä ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita. Tarkempia tietoja päivittäisistä siitepölymääristä löytyy Turun yliopiston Aerobiologian yksikön laatimista siitepölytiedotteista.

Metlan kukintaennuste perustuu siemensadon tarkkailukoivikoissa tehtyjen norkkolaskentojen tuloksiin. 1970-luvun lopulla perustettu havaintoverkosto kattaa lähes koko maan etelärannikolta Kittilän korkeudelle.

Kuva ylhällä: Koivun hedenorkkojen runsaus siemensadon tarkkailumetsissä 1979-2012
Kuva oikealla: Koivun siemensatoennuste syksylle 2012 hedenorkkojen lukumäärään perustuen

Havupuiden siemensatoennusteisiin vuosille 2012-2014 ei ole tullut muutoksia joulukuussa julkaistun tiedotteen jälkeen.

Metla seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.

Lisätietoja

  • Tutkija Tatu Hokkanen, p. 010 211 5425 tai 040 801 5425, tatu.hokkanen(a)metla.fi

Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi

 


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 211 2000, sähköposti: info(a)metla.fi

  Päivitetty: 21.02.2013 /JVoi | Copyright Metla | Palaute