Metsän luontaista kehitystä mukailevalla metsänhoidolla saadaan lisää luonto- ja virkistysarvoja talousmetsiin
Tuoreet tutkimustulokset viittaavat siihen, että metsän luontaisia rakenteita ja kehityskulkuja jäljittelevä metsänhoito auttaa talousmetsien monimuotoisuuden ylläpidossa. Lisätietoa kuitenkin tarvitaan metsän peitteisenä säilyttävistä hakkuutavoista ja niiden vaikutuksista metsän uudistumiseen, lajistoon, virkistyskäyttöön sekä taloudelliseen tulokseen.
Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen tutkija Timo Kuuluvainen toteaa kattavassa tutkimuskirjallisuuteen perustuvassa yhteenvedossaan, että metsän luontaisia häiriöitä ja kehitystä mukailevat metsänkasvatuksen menetelmät parantavat lajien elinmahdollisuuksia talousmetsissä. Tällaisessa metsänhoidossa eri-ikäinen metsänkasvatus on tärkeällä sijalla. Laji- ja virkistyshyötyjen lisäksi eri-ikäinen metsänkasvatus voi sopivilla kohteilla olla taloudelliselta tulokseltaan täysin vertailukelpoinen tasaikäisen metsänkasvatuksen kanssa.
Metsien luontaisia häiriötekijöitä ovat esimerkiksi metsäpalot, myrskynkaadot ja pienialaiset hyönteis- ja sienituhot. Tutkimuskirjallisuuden mukaan voimakkaisiin häiriöihin liittyvä tasaikäisen metsän kehitys on metsissämme luontaisesti harvinaista. Pienialaiset ja osittaiset häiriöt ovat siten tärkeämpi luonnonmetsien rakennetta ja lajistoa muokkaava voima.
Häiriödynamiikkamallissa pyritään metsänhoidon keinoin matkimaan pienialaisia häiriöitä. Tähänastiset tutkimustulokset metsien luontaista kehitystä mukailevasta metsänhoidosta ovat lupaavia. Metsänkäsittelymenetelmien kehittäminen vaatii kuitenkin edelleen tutkimustyötä ja käytännön testaamista. Esimerkiksi häiriödynamiikkamallin soveltamisen sosiaalisista vaikutuksista on olemassa vasta vähän tutkimustietoa. Kuuluvaisen kirjallisuuskatsaus on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) yhteistutkimushankkeita.
Häiriödynamiikkaa käytännössä
Pohjoisen havumetsän häiriödynamiikkaa jäljittelevien metsänhoitomenetelmien käytännön kehittämistä tutkitaan Metsäntutkimuslaitoksen, Metsähallituksen sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteishankkeessa. Metlassa hankkeesta vastaavat tutkijat Sauli Valkonen ja Juha Siitonen. Tutkimus on käynnistynyt vuonna 2009 kahdella laajalla tutkimusalueella Metsähallituksen metsissä.
- Tutkimusalueet ovat pinta-alaltaan 700–1000 hehtaaria. Tämä mahdollistaa peitteisyyttä ylläpitävien metsänkäsittelymenetelmien monipuolisen testaamisen ja vaikutusten tarkastelun aluetasolla, kertoo tutkija Sauli Valkonen.
Tutkimusalueiden metsiä käsitellään nykyistä käytäntöä selvästi pienipiirteisemmin ja lievemmin. Käsiteltävä pinta-ala vaihtelee muutaman puun ryhmästä muutamaan hehtaariin. Testattaviin käsittelymenetelmiin sisältyy poiminta-, pienaukko-, osittais- ja avohakkuita. Alueiden puuston, eliölajiston ja elinympäristöjen kehitystä seurataan toistuvin inventoinnein.
- Peitteisyyttä ylläpitävät metsänkasvatuksen menetelmät täydentävät metsätalouden menetelmäkirjoa, ja näyttäisivät sopivan etenkin lajistoltaan vaateliaille tai maiseman ja virkistyskäytön kannalta herkille paikoille. Käytännössä menetelmien joustava soveltaminen kohteesta riippuen voisi tuottaa parhaat tulokset, toteaa ympäristöasiantuntija Erkki Hallman Metsähallituksesta.
Lisätietoja häiriödynamiikkatutkimuksesta:
- Tutkija Timo Kuuluvainen, Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto, p. 09 191 58116, timo.kuuluvainen(a)helsinki.fi
- Tutkija Sauli Valkonen, Metsäntutkimuslaitos, p. 040 801 5507, sauli.valkonen(a)metla.fi
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit -hanke
- Ympäristöasiantuntija Erkki Hallman, Metsähallitus, p. 0205 64 4472, erkki.hallman(a)metsa.fi
Lisätietoja METSO-ohjelman tutkimushankkeista:
Metsä – tieto – osaaminen – hyvinvointi
Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Viestintä PL 18,
01301 VANTAA, p. 010 211 2000,
sähköposti: info @ metla.fi |
